KKV ehdottaa useita muutoksia apteekkialalle – Apteekkariliiton mielestä alaa kannattaa uudistaa vaiheittain

Kilpailu- ja kuluttajavirasto haluaisi muuttaa apteekkitaloutta, apteekkilupaprosessia ja apteekkien omistuspohjaa. Se vapauttaisi myös itsehoitolääkkeiden myyntiä. Apteekkariliitto muistuttaa, että apteekkien toiminnassa ei ole kysymys vain taloudesta vaan myös terveydenhuollosta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on laatinut laajan selvityksen Suomen apteekkimarkkinasta ja ehdottaa siihen useita muutoksia. KKV:n muutoslistalla ovat kaikki nykyisen apteekkijärjestelmän keskeiset elementit: lääketaksa ja apteekkivero, apteekkien lupaprosessi ja omistus sekä itsehoitolääkkeiden myynti.

Lääketaksan ja apteekkiveron osalta KKV ehdottaa lääketaksan alentamista ja muutosta apteekkiveron määräytymiseen. KKV:n mielestä apteekkivero tulisi ulottaa apteekin tiloissa tapahtuvaan kokonaismyyntiin siten, että veron määräytymisessä huomioidaan sekä apteekin että apteekkien tiloissa mahdollisesti toimivien erillisyhtiöiden myynti.

KKV luopuisi apteekkien sijainnin ohjauksesta

Apteekkilupaprosessia KKV haluaisi muuttaa nykyisestä viranomaisen tarveharkintaisesta tarkastelusta vähimmäiskriteerien tarkistamiseen liittyväksi prosessiksi. Tällä KKV suitsisi valitusprosesseja, joilla sen mukaan on haitallisia vaikutuksia apteekkien perustamiselle.

Verkkoapteekkisääntelyä KKV muuttaisi niin, että myös pelkästään verkossa toimivat apteekit olisi sallittuja. Nyt verkkoapteekki on sallittu vain apteekkiluvan haltijoille.

Kivijalka-apteekkien osalta KKV ehdottaa luopumista apteekkien sijainnin sääntelystä ja uusien apteekkien perustamisen rajoittamisesta. Samalla se kuitenkin huomauttaa, että jos sijainnin sääntely vapautetaan, on varmistettava lääkkeiden saatavuus koko maassa. KKV ehdottaa haja-asutusalueiden lääkkeiden vähittäismyynnin järjestämiseen kohdennettua suoraa taloudellista tukea.

KKV vapauttaisi apteekkien omistuksen

KKV purkaisi myös proviisoriomistuksen, yhtiömuotorajoitukset ja horisontaalisen omistuksen rajoitteet. Tosin sillä ehdolla, että samalla voitaisiin varmistaa, että pääosa syntyvistä tehokkuushyödyistä siirtyy kuluttajille ja veronmaksajille.

Ehdotuksessa kuitenkin huomautetaan, että jos proviisoriomistajuuden rajoituksesta luovuttaisiin, lääkkeiden toimittamiseen ja lääkemyynnin harjoittamiseen tulisi liittää riittävästi lääketurvallisuuden turvaavia kriteereitä. Osa näistä kriteereistä voisi ehdotuksen mukaan olla samoja, joita apteekkisääntelyssä on nykyisin.

Jos apteekin omistaisi jatkossa jokin muu taho kuin proviisorikoulutuksen saanut, apteekkiluvan edellytyksenä voisi ehdotuksen mukaan olla esimerkiksi vaatimus vastuuproviisorin palkkaamisesta.

KKV näyttää vihreää valoa myös apteekkien ketjuomistukselle Ruotsin ja Norjan tapaan. Lääkeyritykset ja lääkärit eivät kuitenkaan saisi jatkossakaan omistaa apteekkeja, jotta ei synny vääristyneitä kannustimia lääkkeiden myyntiin ja määräämiseen.

KKV ei suosittele myöskään lääketukkujen apteekkiomistuksen sallimista tilanteessa, jossa lääkeyritysten ja lääketukkujen väliset yksinoikeussopimukset saattavat synnyttää kilpailun ja kuluttajien kannalta epäedullisia kannustimia.

Jäänne vai laatutakuu?

Apteekkien nykyistä proviisoriomistusta ja lääkkeiden yksinmyyntioikeutta KKV kutsuu selvityksessään ”historialliseksi jäänteeksi” ajalta, jolloin apteekeissa oli myös lääkevalmistusta. Kuitenkin esimerkiksi naapurimaa Virossa siirryttiin tänä vuonna takaisin proviisoriomistukseen. Itsenäisten ja ammattietiikkaa noudattavien proviisoreiden johtamien apteekkien toivotaan siirtyvän kohti potilaskeskeisempää apteekkitoimintaa.

Suomessa on nyt noin 600 apteekkiyrittäjää. Apteekkariliitto muistuttaa, että apteekkien omistuksen vapauttaminen johtaisi nopeasti omistuksen keskittymiseen, kuten on käynyt Ruotsissa ja Norjassa.

– Tämä ei lisäisi, vaan vähentäisi kilpailua. Nykyinen apteekkimallimme takaa myös sen, että lääkemyynnit verot jäävät Suomeen verrattuna tilanteeseen, jossa apteekkeja omistaisivat esimerkiksi kansainväliset pääomasijoittajat, muistuttaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

KKV vapauttaisi itsehoitolääkkeiden myyntiä ja sallisi hintakilpailun

Lopuksi KKV ehdottaa vielä itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista ja hintakilpailua itsehoitolääkkeillä ja reseptin toimitusmaksulla. KKV asettaisi itsehoitolääkkeille hintakaton, jonka puitteissa apteekit voisivat kilpailla omasta katteestaan tinkien. Lisäksi KKV ehdottaa kilpailun reseptilääkkeiden toimitusmaksuilla.

Lääkeyritysten välistä hintakilpailua KKV lisäisi pidentämällä viitehintakauden pituutta sekä kaventamalla edelleen hintaputkea. Samalla se muuttaisi lääkekorvausjärjestelmää niin, että korvauksen saisi vain ostamalla edullisimman viitehintatuotteen tai ”varatuotteen”, mikäli tuote on loppu tukuista.

Lopuksi KKV ehdottaa joidenkin yleisimmin käytettyjen ja ”riittävän turvalliseksi todettujen” itsehoitolääkkeiden myyntikanavien sekä hinnoittelun vapauttamista lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi. Vapautuspäätökset tekisi Fimea hyödyntäen muiden maiden kokemuksia.

KKV uudistaisi myös lääkekorvausjärjestelmää siten, että se kannustaisi nykyistä vahvemmin asiakasta valitsemaan halvempia lääkkeitä.

Taloutta vai terveyttä?

Apteekkariliitto muistuttaa, että apteekkijärjestelmää koskevissa uudistuksissa on viime kädessä kyse siitä, asetetaanko uudistukselle terveyspoliittiset vai kilpailupoliittiset tavoitteet.

– Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoo, että kilpailu on ensisijainen keino laskea lääkkeiden hintoja. Me katsomme, että sääntely on terveydenhuollossa parempi keino siihen. Lääketaksa-apteekkiveromekanismin uudistaminen antaa siihen kaikki mahdollisuudet, Merja Hirvonen sanoo.

Apteekkariliitto muistuttaa, että apteekkitoiminta on osa terveydenhuoltoa, ja siksi sitä pitää arvioida paitsi talouden, myös lääkkeiden valtakunnallisen saatavuuden ja terveydenhuollon tavoitteiden näkökulmasta.

– Suomen apteekkijärjestelmä toimii kokonaisuutena arvioiden hyvin ja vastaa sille asetettuihin terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Olennaista on tunnistaa, että lääkkeet poikkeavat muista hyödykkeistä, ja että lääkeala on erittäin säänneltyä kaikissa länsimaissa, muistuttaa Hirvonen.

Apteekkialan uudistaminen on käynnistymässä vuodenvaihteessa sosiaali- ja terveysministeriössä osana lääkeasioiden tiekarttaa. Apteekkitalouden uudistaminen on todennäköisesti ensimmäisten toimenpiteiden joukossa. Apteekkariliitto pitää apteekkitalouden uudistamista välttämättömänä, ja on tehnyt oman ehdotuksensa viime kesänä.

Apteekkariliiton mukaan uudistuksia valmisteltaessa on perusteellisesti arvioitava, miten erilaiset muutokset ratkaisisivat tunnistettuja ongelmia, ja ettei niillä aiheuteta uusia ongelmia toisaalla, kuten taksiuudistuksessa kävi. Myös KKV sanoo, että sen selvityksessä esitettyjen ehdotusten vaikutusten arviointi vaatii vielä tarkempaa jatkoanalyysia.