Kenen etuja ajat
Kolumni 18.12.2014 09:15 SINIKKA RAJANIEMI
SAMAAN AIKAAN kun Euroopan lääkeviranomaiset etsivät keinoja hillitä lääkeväärennösten yleistymisen vaikutuksia ja ratkovat lääketurvallisuusongelmia, Kuluttajaliitto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto pohtivat, miten itsehoitolääkkeet saataisiin myyntiin päivittäistavarakauppoihin.
Lääke- ja kilpailuviranomaisten ajatukset eivät kohtaa myynnin vapauttamiskeskusteluissa. Miksi eivät?
Elintarvikkeista poiketen lääkkeisiin sovelletaan aina varovaisuusperiaatetta laadun, tehon ja turvallisuuden suhteen. Lääkkeiden tuotantoa, jakelua ja käyttöä koskevien säännösten ja valvonnan tarkoituksena on kansanterveyden turvaaminen. Kaupan näkökulmasta
tämä kuitenkin rajoittaa sen liiketoimintamahdollisuuksia, minkä vuoksi siihen halutaan puuttua.
ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN myynnin vapauttaminen olisi perusteltua, jos lääkehuollossa ja -hoidossa olisi jokin ongelma, joka näin ratkaistaisiin. Sen sijaan muutos ei ole järkevä, jos uudistus aiheuttaisi uusia ongelmia tai lisäisi jo tiedossa olevien haittojen määrää.
Muutosta ajavat näkevät ongelmina itsehoitolääkkeiden saatavuuden ja hinnat. Fimean vuonna 2013 toteuttama väestötutkimus ei tue väitettä saatavuusongelmasta: tutkimukseen vastanneista 90 prosenttia koki itsehoitolääkkeiden hankinnan helpoksi.
Päivittäistavarakauppa esittää mittavia säästövaikutuksia, mutta on epäselvää, miten niihin on päädytty. Onko laskelmissa otettu huomioon valtiolle tuloja tuottavaa apteekkimaksua tai sen vaikutusta Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen toimintojen rahoitukseen?
Epäselväksi myös jää, mistä säästövaikutukset syntyisivät, jos laskelmissa huomioidaan myynnin vapauttamisesta aiheutuvat haitat, joista löytyy esimerkkejä muista Pohjoismaista.
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAT OVAT kiinnostuneita erityisesti kipulääkkeiden myynnistä. Niiden epäasiallisen käytön tiedetään olevan terveydelle haitallista ja aiheuttavan kuolemantapauksia.
Voidaan perustellusti kysyä, miten itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen edistäisi kansalaisten terveyttä, josta huolehtiminen on terveydenhuollon ja lääkeviranomaisen tärkein tehtävä.
Lääkkeiden käytön lisääminen ja myyntivolyymin kasvattaminen eivät voi olla kenenkään asioita tuntevan tavoitteena. Lääkkeiden vähittäisjakelija on osa terveydenhuoltojärjestelmää, ja siltä edellytetään vastuunottoa potilaan lääkehoidon onnistumisesta.
Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisen ja myynnin edistämisen sijasta tulisi keskustella rationaalisen lääkehoidon edistämisestä ja lääkejätteiden määrästä. Lääkeviranomaisena kutsunkin kuluttaja- ja kilpailuviranomaiset mukaan keskusteluun, sillä näiden toimenpiteiden terveys- ja säästövaikutukset kansalaisille ja koko yhteiskunnalle ovat merkittävät.
Sinikka Rajaniemi
Kirjoittaja on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylijohtaja.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
PrKpo 18.12.2014 13:17
Totta. Kipulääkkeet eivät taida koskaan sinänsä parantaa kenenkään terveyttä, päinvastoin. Sen sijaan kipulääkkeen hakijan ohjaaminen tarvittaessa lääkärin hoitoon voi lisätä kansan terveyttä ja pienentää terveydenhoitokustannuksia (vrt. myöhästynyt hoitoon hakeutuminen ja/tai väärä itsehoito). Sopii epäillä, että PT-puolella on resursseja hoitoon ohjaamiseen...
Orionin lääkkeettömät apteekkituotteet siirtyvät Medifonin jakeluun
|
USA:n opioidikriisistä jättikorvaus
|
Apteekit valmistautuvat Nenäpäivään
|
Sydäntä suojaava monipilleri osoitti tehonsa
|
KKI palkitsi Apteekkariliiton yhteistyöstä - Liikkujan Apteekki on ollut menestys
|
Apteekin lääkitysturvallisuustyö saa tunnustusta
|
Lakanapyykistä lääkkeisiin
|
Apteekkipalvelut laajenevat – Tanskassa uusitaan nyt reseptejä
|
Influenssarokotteiden jakelu alkaa tavanomaista myöhemmin
|
Sokerilimun vaihtaminen kahviin pienentäisi diabetesriskiä
|
Verkkoapteekki otti ison kehitysaskeleen
|
Hoivayritykset keskittävät annosjakelua
|
Kirsi Varhilasta STM:n kansliapäällikkö
|
Apteekkien Mielinauha-keräys ylitti odotukset
|
Rintasyöpälääke letrotsoli uhkaa loppua
|
Gluteeni lisää lapsen riskiä sairastua keliakiaan
|
D-vitamiinilisät eivät ehkäise diabetesta
|
Lääkkeet loppuvat, kun Kiina sulkee tehtaita
|
Vältettävien lääkkeiden käyttö vähentynyt iäkkäillä
|
Ehdollista korvattavuutta jatketaan kuusi vuotta
|
Beetasalpaajien hyödyt katoavat pitkäaikaiskäytössä
|
Rintasyöpää voitaisiin ehkäistä lääkkein, haitat vielä liian suuria
|
Ministeriö haluaa kansallisen lääkityslistan
|
Väitöskirja antaa karun kuvan Ruotsin apteekkiuudistuksesta
|
Lääkkeiden karsinta palautti elämänilon
|
Vanhuspalvelujen lääkitysongelmat jatkuvat
|
Lääkkeitä saa Suomessa vielä hyvin
|
Muuntokoulutus työllisti farmaseutteja pohjoisessa
|
Superhelle voi vähentää lääkkeen tehoa
|
Uusia vaihtoehtoja tyypin 2 diabeteksen hoitoon lapsille
|
Ana-rub 18.12.2014 11:58
Erittäin hyvä kannanotto! Herää kysymys onko lääke sellainen päivittäin käytettävä tuote, jota myydään päivittäistavarakaupasta. Jos joku tarvitsee lääkettä päivittäin, olisi ehkä syytä hakeutua lääkäriin. Ekonomiaa jonkun verran harrastaneena mietin myös sitä, että lääkemyynti jakautuneena kaikkiin pt-kauppoihin on loppujen lopuksi pieni siivu kaupan kokonaismyynnistä, mutta voi osaltaan pitää pienemmät apteekit joten kuten hengissä.
Pty:n mukaan päivittäistavarakaupan tehtävät: http://www.pty.fi/kaupan-toiminta/paeivittaeistavarakaupan-tehtaevaet/
Tehtäviä voi peilata Sinikka Rajaniemen pointteihin. Lääke ei ole elintarvike.