Kenen etuja ajat
Kolumni 18.12.2014 09:15 SINIKKA RAJANIEMI
SAMAAN AIKAAN kun Euroopan lääkeviranomaiset etsivät keinoja hillitä lääkeväärennösten yleistymisen vaikutuksia ja ratkovat lääketurvallisuusongelmia, Kuluttajaliitto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto pohtivat, miten itsehoitolääkkeet saataisiin myyntiin päivittäistavarakauppoihin.
Lääke- ja kilpailuviranomaisten ajatukset eivät kohtaa myynnin vapauttamiskeskusteluissa. Miksi eivät?
Elintarvikkeista poiketen lääkkeisiin sovelletaan aina varovaisuusperiaatetta laadun, tehon ja turvallisuuden suhteen. Lääkkeiden tuotantoa, jakelua ja käyttöä koskevien säännösten ja valvonnan tarkoituksena on kansanterveyden turvaaminen. Kaupan näkökulmasta
tämä kuitenkin rajoittaa sen liiketoimintamahdollisuuksia, minkä vuoksi siihen halutaan puuttua.
ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN myynnin vapauttaminen olisi perusteltua, jos lääkehuollossa ja -hoidossa olisi jokin ongelma, joka näin ratkaistaisiin. Sen sijaan muutos ei ole järkevä, jos uudistus aiheuttaisi uusia ongelmia tai lisäisi jo tiedossa olevien haittojen määrää.
Muutosta ajavat näkevät ongelmina itsehoitolääkkeiden saatavuuden ja hinnat. Fimean vuonna 2013 toteuttama väestötutkimus ei tue väitettä saatavuusongelmasta: tutkimukseen vastanneista 90 prosenttia koki itsehoitolääkkeiden hankinnan helpoksi.
Päivittäistavarakauppa esittää mittavia säästövaikutuksia, mutta on epäselvää, miten niihin on päädytty. Onko laskelmissa otettu huomioon valtiolle tuloja tuottavaa apteekkimaksua tai sen vaikutusta Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen toimintojen rahoitukseen?
Epäselväksi myös jää, mistä säästövaikutukset syntyisivät, jos laskelmissa huomioidaan myynnin vapauttamisesta aiheutuvat haitat, joista löytyy esimerkkejä muista Pohjoismaista.
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAT OVAT kiinnostuneita erityisesti kipulääkkeiden myynnistä. Niiden epäasiallisen käytön tiedetään olevan terveydelle haitallista ja aiheuttavan kuolemantapauksia.
Voidaan perustellusti kysyä, miten itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen edistäisi kansalaisten terveyttä, josta huolehtiminen on terveydenhuollon ja lääkeviranomaisen tärkein tehtävä.
Lääkkeiden käytön lisääminen ja myyntivolyymin kasvattaminen eivät voi olla kenenkään asioita tuntevan tavoitteena. Lääkkeiden vähittäisjakelija on osa terveydenhuoltojärjestelmää, ja siltä edellytetään vastuunottoa potilaan lääkehoidon onnistumisesta.
Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisen ja myynnin edistämisen sijasta tulisi keskustella rationaalisen lääkehoidon edistämisestä ja lääkejätteiden määrästä. Lääkeviranomaisena kutsunkin kuluttaja- ja kilpailuviranomaiset mukaan keskusteluun, sillä näiden toimenpiteiden terveys- ja säästövaikutukset kansalaisille ja koko yhteiskunnalle ovat merkittävät.
Sinikka Rajaniemi
Kirjoittaja on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylijohtaja.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
PrKpo 18.12.2014 13:17
Totta. Kipulääkkeet eivät taida koskaan sinänsä parantaa kenenkään terveyttä, päinvastoin. Sen sijaan kipulääkkeen hakijan ohjaaminen tarvittaessa lääkärin hoitoon voi lisätä kansan terveyttä ja pienentää terveydenhoitokustannuksia (vrt. myöhästynyt hoitoon hakeutuminen ja/tai väärä itsehoito). Sopii epäillä, että PT-puolella on resursseja hoitoon ohjaamiseen...
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|
Ana-rub 18.12.2014 11:58
Erittäin hyvä kannanotto! Herää kysymys onko lääke sellainen päivittäin käytettävä tuote, jota myydään päivittäistavarakaupasta. Jos joku tarvitsee lääkettä päivittäin, olisi ehkä syytä hakeutua lääkäriin. Ekonomiaa jonkun verran harrastaneena mietin myös sitä, että lääkemyynti jakautuneena kaikkiin pt-kauppoihin on loppujen lopuksi pieni siivu kaupan kokonaismyynnistä, mutta voi osaltaan pitää pienemmät apteekit joten kuten hengissä.
Pty:n mukaan päivittäistavarakaupan tehtävät: http://www.pty.fi/kaupan-toiminta/paeivittaeistavarakaupan-tehtaevaet/
Tehtäviä voi peilata Sinikka Rajaniemen pointteihin. Lääke ei ole elintarvike.