Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
Lääkehoito 15.03.2016 16:03 ERJA ELO INGIMAGE
Suurin osa väestöstä on sitä mieltä, että kansalaisten tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta terveydestään ja että yhteiskunnan tulee huolehtia heikommista ja vähäosaisista.
Tiedot käyvät ilmi Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean tekemästä väestökyselystä, johon vastasi yli 3 000 suomalaista.
Vastaajat pitivät lääkkeiden hyötyjä suurempina kuin niiden haittoja. Uudet lääkkeet koetaan tehokkaampina ja turvallisempina kuin vanhat lääkkeet.
Hieman yli puolet vastaajista koki, että lääkärit määräävät liikaa lääkkeitä.
Joka neljäs suomalainen on huolissaan lääkkeiden haittavaikutuksista ja 43 prosenttia sitä mieltä, että lääkkeiden käytössä kannattaisi välillä pitää taukoja.
– Hoitoon sitoutumisen kannalta tällainen taukojen pito on tietysti huolestuttavaa, sanoo tutkimuspäällikkö Hannes Enlund.
Enlundin mielestä tietynlainen lääkekriittisyys on kuitenkin hyvä lähtökohta rationaaliselle lääkehoidolle.
Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia halusi keskustella lääkärin kanssa lääkkeen valinnasta. Samoin lähes 80 prosenttia kaipaa apteekissa keskustelua edullisimmista rinnakkaisvalmisteista.
Suomalaiset ovat myös tyytyväisiä apteekeista saamaansa neuvontaan. Vain yksi prosentti kokee jääneensä apteekissa ilman lääkeneuvontaa, vaikka olisi neuvoja tarvinnut.
Kyselyyn vastanneista kolmannes koki, että tasa-arvo toteutuu sairauksien hoidossa ja kolmannes, että lääkekorvaukset ovat oikeudenmukaisia.
Vastaajista hieman yli puolet oli sitä mieltä, että Kela korvaa lääkekustannuksista liian vähän. Tärkeimpänä vastaajat pitivät syöpälääkkeiden, sydänlääkkeiden ja insuliinien korvaamista.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|