Joka viides jäi ilman lääkekorvauksia alkuomavastuun vuoksi
Lääkekorvaukset 23.03.2017 10:03 ERJA ELO INGIMAGE
Suomalaiset ostivat vuonna 2016 reseptilääkkeitä 2 miljardilla eurolla. Kela korvasi summasta 1,4 miljardia euroa.
Viime vuonna käyttöön otettu alkuomavastuu vähensi lääkekorvausta saaneiden määrää ja kasvatti asiakkaiden omaa maksuosuutta. Silti korvausten kokonaismenot kasvoivat.
Reseptilääkkeitä ostaneista joka viides jäi viime vuonna kokonaan ilman Kelan korvausta.
Lääkekorvauksia sai viime vuonna 3 miljoonaa henkilöä, kun vuonna 2015 heitä oli 3,8 miljoonaa. Lääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä pysyi kuitenkin entisellä tasolla.
Syynä korvauksia saaneiden vähenemiseen on vuosittainen 50 euron alkuomavastuu, joka otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa.
Alkuomavastuu koskee täysi-ikäisiä lääkkeiden ostajia. Myös kiinteitä, lääkekohtaisia omavastuita korotettiin. Toisaalta lääkkeiden peruskorvaus parani 35 prosentista 40 prosenttiin.
Uudistuksen tavoitteena oli hillitä lääkekorvausmenojen kasvua.
– Kokonaan ilman korvausta jääneet henkilöt ovat ostaneet lääkkeitä vähän, alle 50 eurolla vuodessa, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.
Yleisimmin lääkekustannukset jäivät alle alkuomavastuun nuorilla aikuisilla eli 25–34-vuotiailla. Heille maksetaan väestöön suhteutettuna vähiten lääkekorvauksia.
Asiakkaan maksuosuus kasvoi 14 euroa
Asiakkaan oma maksuosuus lääkkeistä kasvoi vuodessa keskimäärin noin 14 euroa. Vuonna 2016 asiakkaiden keskimääräinen omavastuu korvattavista lääkkeistä oli noin 165 euroa. Omavastuu on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jatkuvasti.
Kelan maksamien lääkekorvausten määrä kasvoi vuonna 2016 kaikkiaan 34 miljoonaa euroa eli 2 % edellisvuoteen verrattuna.
Suomalaiset ostivat vuonna 2016 reseptilääkkeitä 2 miljardilla eurolla. Kela korvasi summasta 1,4 miljardia euroa.
Mikrobilääkkeistä ja tulehduskipulääkkeistä korvauksia saaneiden määrä väheni lähes kolmanneksella ja parasetamolista korvausta saaneiden määrä lähes neljänneksellä.
– Tämä kertoo siitä, että korvausta vaille jäivät useimmiten vain yhden lääkekuurin vuodessa ostaneet. Lääkkeissä, joita käytetään esimerkiksi syövän, autoimmuunisairauksien, diabeteksen tai veritautien hoitoon, korvauksen saajien määrä kasvoi tai pysyi ennallaan, Saastamoinen sanoo.
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|