Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Johda kokemusta

Asiakaspalvelu     30.01.2014 16:07  INKERI HALONEN MAURI RATILAINEN

Millainen rooli asiakaspalvelulla on apteekin toiminnassa ja miten se toteutetaan? Ollaanko apteekissa vain töissä vai palvellaanko siellä oikesti? 

Apteekkarilehden kutsumat kolme keskustelijaa, proviisori Stiina Piirainen ja asiakaskokemuskonsultit Janne Löytänä ja Ilkka Kurki, alkavat olla väsähtäneitä tiiviin juttelutuokion jälkeen. Vettä siemaistaan, kauluksia kevennetään, studiolamput hohkaavat.

Keskustelun emäntä, Apteekkariliiton jäsenten brändityöstä vastaava Katariina Kalsta pyytää keskustelijoita vielä miettimään, minkä viestin he haluaisivat lopuksi välittää apteekeille. On juteltu yli tunti asiakaskoke­muksesta ja sen johtamisesta.

Pitkän uran Yliopiston Apteekissa tehnyt, pian itsenäiseksi apteekkariksi ryhtyvä Stiina kohentaa ryhtiään.

– Minusta alalla on vähän sellaista ilmaa, että hoetaan, miten hyvää apteekin asiakaspalvelu on. On kuitenkin myös kokemusta siitä, ettei se sitä aina ole. Alan pitäisi uskaltaa katsoa itseään rehellisesti. Apteekeissa on vielä välinpitämättömyyttä ja sellaista porukkaa töissä, joka ei ota asiakkaaseen mitään kontaktia.

Asiakaskokemuksista paljon kouluttanut ja kirjoittanut konsultti Janne Löytänä havahtuu.

– Niin, että ollaan siis vain tultu töihin, ei palvelemaan asiakkaita!

Keskustelijoiden vanhin, Aspectumin toimitusjohtaja, mainosmaailmassa pitkään pyörinyt Ilkka Kurki puuttuu puheeseen.

– Jos apteekit haluavat asiakaspalvelusta selvän kilpailuedun, ei riitä, että asiakaspalvelu on hyvää ja ok. Sen on oltava erinomaista, jatkuvasti. Onko se nyt sitä?

Jos sen halutaan olevan, asiakaskokemuksen johtaminen ja kehittäminen pitää nostaa apteekin johdon asialistalle. Johdon pitää miettiä, miten hyvä palvelu tuotetaan, mitä se tarkoittaa ja miten tuloksia seurataan ja hyödynnetään, Ilkka jatkaa.

No, mietitään. Mitä hyvä asiakaskokemus oikein tarkoittaa? Entä miten sitä johdetaan?

Millä muulla voit kilpailla?

Janne Löytänä pyörähtää tuolissaan. On juuri kysytty, vaikuttaako asiakaspalvelu apteekin liiketoimintaan.

– Eikös se ole itsestään selvää, että vaikuttaa. Millä muulla apteekit kilpailevat, kun tuotteet ovat pääsääntöisesti samoja ja hinnatkin suurelta osin säädetty?

Stiina pohtii asiaa hetken, täydentää.

– Kyllä saatavuus myös ratkaisee. Se, että ollaan helposti saatavilla sekä paikallisesti että ajallisesti. Että viitsitään olla tavoitettavissa.

Ilkka haluaa viedä keskustelun laajemmaksi. Hän muistuttaa, että on olemassa erikseen asiointikokemus ja asiakaskokemus.

– Asiointiin liittyy palvelumentaliteetti ja sen hyvyys. Asiakaskokemus on laajempi, siinä on kysymys siitä, miten apteekki liittyy ihmisten elämään, kuinka helppoa asiakkaiden on toimia apteekin kanssa ja kumpi tarvittaessa joustaa, asiakas vai apteekki.

Stiina nappaa ajatuksesta kiinni.

– Apteekin tuoma asiakaskokemus saisi jatkua mielellään koko elämän ajan ja koskettaa koko perhettä. Osalle ihmisistä apteekki onkin jo tällainen paikka, osa elämää.

Janne jää pohtimaan, onko apteekkiala vielä kovin laajasti kohdannut ajatusta asiakassuhteen tärkeydestä.

– Apteekit ovat ehkä voineet elää pelkän jakelutehtävän turvin pidempään kuin moni muu ala.

Tunne asiakkaasi, muotouta toimintasi

Stiinan tuleva Helsingin Pihlajamäen apteekki sijaitsee pienen ostoskeskuksen yhteydessä, aivan terveysaseman kyljessä. Puolentoista kilometrin säteellä toimii kolme muuta apteekkia. Kilpailutilanne on haastava.

Ja kilpailu, se kovenee koko ajan, myös apteekkialalla.

Janne kysyy, voisiko yksittäinen apteekki parantaa asemiaan tekemällä kohderyhmävalintoja, valita kohteekseen vaikka lapset ja vanhukset.

– Moni yritys yrittää palvella kaikkia, mutta osa lähtee silti pois. Kohderyhmiä valitsemalla voi voittaa paljon, Janne väittää.

– No, jos olet paikkakunnan ainoa apteekki, niin silloin kyllä palvelet kaikkia. Kaupungissa apteekki voi ehkä helpommin erikoistua, Stiina vastaa.

Ilkka haastaa, tarvitseeko ketään edes kohdentamisessa sulkea pois.

– Vai onko kyse enemmänkin siitä, että asiakkaiden tarpeet tunnistetaan? Että oma toiminta muotoutetaan niin, että se vastaa asiakasryhmiä?

Stiina kertoo esimerkin pienen paikkakunnan apteekista, jossa oli kesätöissä. Pelkästään kesän aikana hän oppi tuntemaan asiakkaat hyvin – miten onkaan, jos palvelet samoja asiakkaita vuosikymmenet?

Ilkka innostuu viemään ajatusta pidemmälle.

– Ymmärrän, että tuttuutta käytetään apteekeissa nyt asiakkaan tunnistamiseen. Mutta pitäisikö sitä viedä vielä vähän eteenpäin sen miettimiseen, miten tuttuus voitaisiin saada tuottamaan?

Janne heittää konkreettisen ehdotuksen.

– Eikö apteekki voisi esimerkiksi lähettää asiakkailleen tekstiviestejä vaikka silloin, kun lääke on kohta loppumassa ja uutta pitäisi kohta hakea. Varmistettaisiin, että lääkettä löytyy silloin apteekista. Tai viesti silloin, kun resepti on vanhentumassa, että uusitaanko?

Stiina kertoo, että paikoin näin tehdäänkin. Ilkka nyökkää. Hän sanoo uskovansa, että kaikille apteekeille löytyy kyllä sopivia uusia keinoja parantaa asiakaskokemusta, jos vain tahtoa riittää.

– Kysymys onkin, että onko alalla jo herätty tällaiseen? Vai kehitetäänkö edelleen vain substanssiosaamista? Ilkka haastaa.

Apteekkari eturiviin

Substanssiosaaminen nousee esiin myös keskustelussa alan opinnoista. Stiina toteaa, ettei alalle juurikaan hakeuduta asiakaspalveluinnon takia, vaan siksi, että ollaan hyviä kemiassa ja biologiassa.

Miten asiantuntijat sitten saadaan asiakaspalvelijoiksi?

– Johdon rooli on tässä aivan keskeinen, palvelua täytyy johtaa. Jos vain todetaan, että ruvetaanpas nyt hyviksi asiakaspalvelijoiksi, jokainen tekee sen tavallaan ja homma leviää. Täytyy lähteä siitä, että apteekki voi toteuttaa joka kerta asiakkaalleen korkealaatuisen kokemuksen. Henkilökunnan pitää olla yhtä mieltä siitä, mitä se tarkoittaa ja millaisia tekoja se vaatii, Ilkka sanoo.

– Suomalaiset apteekit ovat keskimäärin pieniä, silloin apteekkarin esimerkin voima on valtava. Jos sanon apteekkarina, että asiakaspalvelu on tärkeää ja nyhjään itse toimistossa, se on huono esimerkki. Kärjistäen voisi sanoa, että minun apteekissani asiakkaita palvellaan ja muut asiat tehdään, jos ehditään, Stiina linjaa.

– Niinhän se on, että johtajat usein kuvittelevat päässeensä urallaan pitkälle, kun eivät ole enää asiakkaiden kanssa tekemisissä tai vastaa puhelimeen, Janne lisää.

Janne hoitaa apteekkiasiansa useimmiten Espoon Olarin apteekissa. Hän kertoo huomanneensa, että lähes aina apteekkari on itse ollut töissä palvelemassa asiakkaita. Sillä on iso merkitys.

Stiina nyökkää.

– Ei saisi ajatella, että mitä pidemmälle oma apteekkiura kehittyy, sitä lähemmäs pääsee apteekin taka-osia.

Ei tsunamia, pienet aallot riittävät

Jatketaan vielä substanssista. Ilkan mukaan vahvat asiantuntijat kokevat myynnin hyvin usein itselleen vieraaksi ”tuputtamiseksi”, siksi sitä vältellään.

– Asiakaspalvelu ja myynti pitää kuitenkin ymmärtää niin, että ne ovat tilaisuuksia antaa omaa asiantuntemusta asiakkaan käyttöön.

Hän kertoo huomanneensa, että ”hyökyaallon kaltainen” myllytys myymisen tärkeydestä nostaa alan helposti takajaloilleen.

– Silloin vetäydytään, ryhdytään ajattelemaan, että kyllä me tässä nyt näin vain pärjätään. On hyvä muistaa, että pienet askeleet riittävät. Riittää, kun apteekissa kysytään, miten me voisimme liittyä asiakkaiden elämään enemmän. Miten voisimme palvella heitä siinä paremmin?

Ilkka pohtii, että tuotteistamisen ja kaupallistamisen näkökulmasta on vaikeaa, että ihmiset ovat niin tottuneita asioimaan apteekissa tietyllä tavalla.

Stiina tunnistaa ajatuksen hyvin.

– Palveluiden tuotteistaminen tuntuu olevan alalla se kompastuskivi. Asiakkaat odottavat etenkin maalla apteekilta yhä maksutta erilaisia palveluita kopioimisesta postittamiseen.

Apteekkien toiminta on myös vahvasti laissa säädeltyä. Janne ei anna tämän olla ideoinnin esteenä. Päinvastoin, hän haluaa lähettää päättäjille viestin:

– Suomessa pitäisi miettiä myös lainsäädännössä paljon enemmän yritysten mahdollisuuksia tuottaa asiakkaalle hyötyä ja niitä palveluita, joita he tarvitsevat. Lainsäädäntö ei saa luoda turhia esteitä, sitä täytyy voida tarvittaessa muuttaa.

Mitä teet, jos terkkari suljetaan?

Monen apteekin toimintaympäristö voi muuttua tulevina vuosina paljon, jos läheinen terveysasema suljetaan. Näin saattaa käydä myös Stiinalle Pihlajamäessä, kun Helsinki keskittää terveysasemiaan.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että on se aikamoinen uhka, että ”reseptiautomaatti” saattaa lähteä vierestä. Mutta siinä voi piillä myös mahdollisuus, Stiina toteaa.

Ilkka innostuu.

– Pitääkin kysyä, miten apteekki voisi liittyä aiempaa laajemmin terveydenhuoltoon ja ihmisten terveyteen eikä pelkkään ”pipin poistoon”. Voisi kuvitella, että uudistukset sote-sektorilla avaavat apteekeille uusia mahdollisuuksia. Jos terveyskeskus tai -asema katoaa, voisiko apteekki silloin olla siinä sijalla? hän haastaa.

Stiina nyökkää. Hän kertoo Ilkalle apteekin Terveyspisteistä, julkisen sektorin ja apteekin yhdessä muotoilemasta matalan kynnyksen palvelusta, jota ryhdytään nyt levittämään Suomeen laajemmin.

Ilkka pohtii hetken.

– Jos organisaation kulttuuri ja toiminnan logiikka on ollut tiiviisti vain lääkkeiden ja asiantuntemuksen piirissä, siitä voi olla vaikea laajentua maailmaan, jossa työskennellään ihmisten terveyden ja palveluiden parissa. Se vaatii uutta asennetta, asiakkaalle esitettäviä kysymyksiä siitä, miten me voimme sinua tänään auttaa, miten sinä voit?


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Elämänkokemus tekee ihmisten kohtaamisesta helpompaa
24.08.2020 11:41 TARU VANHALA

Apteekkityö 24.08.2020 11:41 TARU VANHALA


Apteekit jatkavat Nenäpäivän pääyhteistyökumppanina
21.08.2020 08:13 TOIMITUS

Nenäpäivä 21.08.2020 08:13 TOIMITUS


Voiko tulehduskipulääke pahentaa infektiota – tämä tiedetään nyt
20.08.2020 08:36 VIRPI EKHOLM

kipulääkkeet 20.08.2020 08:36 VIRPI EKHOLM


Apteekit ovat senioreille tärkeä tuki lääkkeiden käytössä
19.08.2020 13:34 HANNA HYVÄRINEN

Apteekki palvelee 19.08.2020 13:34 HANNA HYVÄRINEN


Ruotsalaisturistien puute tuntui Ahvenanmaan apteekeissa
19.08.2020 07:21 Tomi Kangasniemi

apteekkitalous 19.08.2020 07:21 Tomi Kangasniemi


Rajoituksia parasetamolin ja deksametasonin myyntiin
18.08.2020 15:27 TARU VANHALA

Koronavirus 18.08.2020 15:27 TARU VANHALA


Osa närästyslääkkeistä saattaa olla vaikean koronavirustartunnan riskitekijöitä
17.08.2020 08:33 UUTISPALVELU DUODECIM

Koronavirus 17.08.2020 08:33 UUTISPALVELU DUODECIM


D-vitamiinin syöminen ei suojaa masennukselta
14.08.2020 08:27 HANNA HYVÄRINEN

D-vitamiini 14.08.2020 08:27 HANNA HYVÄRINEN


THL suosittaa kasvomaskin käyttöä ainakin joukkoliikenteessä
13.08.2020 14:07 HANNA HYVÄRINEN

Koro 13.08.2020 14:07 HANNA HYVÄRINEN


Tukkujen maskitilanne vaihtelee – kysynnän ennustaminen koetaan vaikeaksi
12.08.2020 08:32 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 12.08.2020 08:32 HANNA HYVÄRINEN


Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
11.08.2020 10:39 TARU VANHALA

Lääkehoito 11.08.2020 10:39 TARU VANHALA


Lupaava diabetesrokote etenee kliinisiin tutkimuksiin
07.08.2020 09:20 VIRPI EKHOLM

diabetes 07.08.2020 09:20 VIRPI EKHOLM


Maskisuositus todennäköisesti tulee, mutta kohdennusta mietitään vielä
06.08.2020 10:40 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 06.08.2020 10:40 HANNA HYVÄRINEN


Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
05.08.2020 09:43 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 05.08.2020 09:43 VIRPI EKHOLM


Kaksi pistosta vuodessa voi pitää kolesterolin kurissa
03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM

Lääke 03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM


Jokainen on sairas, kun oikein tutkitaan
31.07.2020 09:40 TARU VANHALA

Medikalisaatio 31.07.2020 09:40 TARU VANHALA


Toimiva koronarokote voi syntyä myös Suomessa
30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM

Koronavirus 30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM


Apteekkari-lehti on tärkeä vaikuttajille ja medialle
28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN

Sidosryhmät 28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN


EMA arvioi deksametasonin käyttöä koronapotilailla
27.07.2020 12:12 TARU VANHALA

Koronavirus 27.07.2020 12:12 TARU VANHALA


Åbo Akademille lisää farmasian alan koulutusvastuuta
24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN

Koulutus 24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN


Arvioinnilla parempi sitoutuminen lääkehoitoon
23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ

Lääkitys kuntoon 23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ


Tutkimus: Probiootit eivät vähennä antibioottien tarvetta vanhuksilla
21.07.2020 09:14 UUTISPALVELU DUODECIM

Probiootit 21.07.2020 09:14 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkariksi epidemian keskellä
20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN

Kentältä 20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN


Tutkija haluaa tuoda toivoa syöpää sairastaville – työ voi auttaa myös koronan ehkäisyssä
17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN

Syöpä 17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN


Ensin tuli epidemia, sitten iso vesivahinko
16.07.2020 08:52 HANNA HYVÄRINEN

Apteekki palvelee 16.07.2020 08:52 HANNA HYVÄRINEN


Ihmisten kohtaamisessa on läsnä koko eletty elämä – myös palvelutilanteissa
15.07.2020 08:18 HANNA HYVÄRINEN

Henkilöhaastattelu 15.07.2020 08:18 HANNA HYVÄRINEN


Tehokas jäteveden puhdistus vähentää lääkkeiden ympäristökuormitusta
13.07.2020 08:00 TARU VANHALA

Lääke 13.07.2020 08:00 TARU VANHALA


EMA vaatii rajoituksia lääkkeiden nitrosamiinipitoisuuksiin
10.07.2020 14:34 TARU VANHALA

Lääketurvallisuus 10.07.2020 14:34 TARU VANHALA


Lääkkeiden saatavuutta turvataan lainmuutoksilla
09.07.2020 15:47 ERKKI KOSTIAINEN

09.07.2020 15:47 ERKKI KOSTIAINEN


Suomalainen luottaa eniten palomieheen ja apteekin työntekijään
09.07.2020 10:40 ERKKI KOSTIAINEN

Tutkimus 09.07.2020 10:40 ERKKI KOSTIAINEN