Internetin terveystieto ei vakuuta
28.12.2010 13:36 ISTOCKPHOTO
Luotettavimpana terveystiedon lähteenä pidetään terveydenhuollon ammattilaisia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 97 prosenttia vastanneista piti heitä hyvin tai melko luotettavina. Painettuja terveys- ja hyvinvointilehtiä pidettiin myös varsin luotettavina: 88 prosenttia piti niitä hyvin tai melko luotettavina. Internet-pohjaisiin lehtiin ja julkaisuihin luotettiin sen sijaan vähemmän. Vastaajista 50 prosenttia piti niitä hyvin tai melko luotettavina.
Merkille pantavaa oli, että noin kolmannes vastaajista ei osannut sanoa mitään eri internet-lähteiden luotettavuudesta. Terveysaiheita googlataan hakusanalla, ja tulokseksi saatuja sivuja voidaan lukea lähes kritiikittömästi. Virheelliset uskomukset leviävät muun muassa rasva- ja rokotussivustoilla.
Lähes puolet suomalaisista etsii internetistä terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Terveystiedon hakeminen internetistä on 2000-luvun kuluessa lisääntynyt 14 prosentista 45 prosenttiin. Naiset hakevat miehiä aktiivisemmin terveyteen liittyvää tietoa internetsivustoilta.
Tyypillinen terveystiedon hakija internetissä on korkeasti koulutettu, nuorehko 26–45-vuotias nainen, jolla on omasta mielestään erittäin hyvä terveys. Sen sijaan puolet vähän koulutetuista ja yli 55-vuotiaista kansalaisista ei ollut koskaan käynyt internetin terveyssivustoilla vuonna 2009. Myös tiettyjen terveysriskien kantajat etsivät internetin terveystietoa vähäisemmässä määrin. Esimerkiksi ylipainoiset hakivat muita vähemmän terveystietoa internetistä.
Oulun yliopiston ja Åbo Akademin toteuttama tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Terveystiedon käytännöt ja vaikuttavuus” -hanketta. Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten terveystiedon hakua vuosina 2001 ja 2009. Tutkimus perustui postikyselyihin, jotka tehtiin edustavalle otokselle Suomen kansalaisia. (MS)
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|