Hyvä, paha internet
25.02.2011 08:00
YLE UUTISOI hiljattain sveitsiläisestä tutkimuksesta, jonka mukaan internetiä paljon käyttävät nuoret potevat masennusoireita muita useammin. Tutkimuksessa ei selvinnyt syy–seuraussuhdetta: masentaako juuri internetin runsas käyttö, vai ovatko masentuneet nuoret taipuvaisia viettämään enemmän aikaa internetissä. Tulokset herättävät kuitenkin pohtimaan internetin käytön ja mielen hyvinvoinnin suhdetta.
Mielen ja ruumiin hyvinvointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta ihminen on fysiikaltaan samanlainen kuin kymmenen tuhatta vuotta sitten: liikunta, auringonvalo ja eri aistien käyttäminen ovat ihmiselle välttämättömiä. Internetiä taas käytetään yleensä neljän seinän sisällä, mihin auringonvalo, tuuli tai lintujen laulu eivät kantaudu. Mobiili-internet onkin tervetullut ilmiö, sillä se mahdollistaa internetin käytön vaikkapa puistossa.
Sveitsiläistutkimuksessa selvisi myös, että alakuloisuus saattaa olla yhtä yleistä nuorilla, jotka eivät käytä lainkaan internetiä. ”Tutkijat arvelevatkin, että koska internet on nuorille sosiaalinen väline, sen ulkopuolelle jäävät tai jättäytyvät saattavat olla jo valmiiksi masentuneita”, kertoo uutinen.
Internetin ulkopuolelle jäävä voi jäädä paitsi oman sosiaalisen piirinsä, myös yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä kattavin tieto monista yhteiskunnan toiminnoista, kuten vaikkapa eduskuntavaalien ehdokkaiden ajatuksista, löytyy ainoastaan internetistä.
Internetin ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä pohtiessa on lopulta olennaisinta oivaltaa, että internet on tila. Verkossa voi tehdä aivan samoja asioita kuin muissakin tiloissa: puhua puhelimessa, kirjoittaa kirjeitä, katsella televisiota, opiskella, lukea lehtiä ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Toisaalta internet on ainoa paikka, jossa koukuttavia pelejä, väkivaltaviihdettä ja vihaa lietsovia keskustelupalstoja on saatavilla mielin määrin. Internetissä on läsnä ihmisen hyvän ja pahan koko kirjo.
Kaikkea internetin käyttöä ei voikaan niputtaa saman otsikon alle. Yksilön hyvinvoinnin kannalta kysymys on ensisijaisesti valinnoista: miten käyttää aikaansa tilassa, jossa vaihtoehtoja on tarjolla äärettömästi.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja
Osallistu keskusteluun
Mediuutiset haastaa apteekit mukaan Kiitä kollegaa -kampanjaan
|
Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet
|
Antibioottialtistus raskauden aikana yhteydessä varhain alkavaan Crohnin tautiin
|
Liikakilot yhteydessä munuaisten toiminnan heikentymiseen
|
Hila: Migreenilääke Aimovig saa korvattavuuden
|
Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa
|
Aamiainen ei auta laihduttamaan – saattaa jopa lihottaa
|
Muutoksia lääkelakiin – päihdepotilaiden apteekkisopimukset jatkuvat kuten ennenkin
|
Lääkevarmennusjärjestelmä otetaan käyttöön lauantaina
|
STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen
|
Orionin verenpainelääkkeitä vedetään pois apteekeista
|
Espoo harkitsee koneellista annosjakelua pakolliseksi hoivapalveluihin
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Intensiivinen verenpainehoito saattaa ehkäistä muistin heikkenemistä
|
Koulun liikuntatyö vuoden terveysteko
|
Suomalainen resepti kelpaa Viron apteekeissa
|
Terveystalo avasi Pandoran lippaan
|
Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa
|
Melkein joka kymmenes syöpä johtuu lihavuudesta
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!
|
Brexitiin on varauduttu sosiaaliturvassa ja lääkehuollossa
|
Norjan lääkepula pahenee
|
Lääke-euron uusjako
|
Murskaus loppui, vointi parani
|
Venäläiset tulevat
|
Lennokas tarina apteekkiketjusta
|
Lääkemyynti kääntyi kasvuun
|
Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta
|
Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon
|