Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
Lääkitysturvallisuus 12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN NINA AIRISTO
Lähihoitaja Tarja Parkatti osoitti vahvaa ammattietiikkaa ja ammatillista rohkeutta, kun hän oman työpaikkansa kustannuksella nosti keskusteluun merkittäviä potilasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia iäkkäiden laitoshoidossa, perusteli raati.
Hoivakodin ilmiannosta tuli vuoden lääkitysturvallisuusteko. Lähihoitaja Tarja Parkatti nimettiin Lääkitysturvallisuuden vuoden vaikuttajaksi paljastuksesta, joka käänsi huomion vanhustenhoidon ongelmiin.
Lähihoitaja Tarja Parkatti ilmiantoi työpaikkansa lääkitys- ja potilasturvallisuuden vaarantamisesta, minkä vuoksi Valvira keskeytti tammikuussa Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminnan. Poikkeuksellinen viranomaistoimi aloitti laajan keskustelun vanhusten hoivan laadusta ja toi muidenkin hoivakotien puutteita esiin.
– Tuntuu uskomattomalta, että lähihoitaja voi saada tällaisen tunnustuksen. Minulle oli todella suuri yllätys, millainen vyyhti alkoi purkautua ja miten paljon ongelmia oli muuallakin. Toivon, että nämä asiat saadaan nyt korjattua, Parkatti sanoi kiitospuheessaan.
Tärkeä perustelu valinnassa oli juuri teon yhteiskunnallinen merkittävyys: paljastusta seurannut ennennäkemätön julkisuus pakotti hoiva-alan pohtimaan lääkitysturvallisuutta.
Valvontaan myönnettiin lisää resursseja, ja hoitajamitoitusta kiristettiin. Uuden hallitusohjelman mukaan hoivahenkilöstön minimääräksi on tarkoitus säätää ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä 0,7 hoitajaa asiakasta kohden.
Jokainen voi vaikuttaa
Parkatti sai kiitosta rohkeudestaan myös uupuneelta henkilökunnalta. Potilas- ja lääkitysturvallisuus perustuvat organisaation arvoihin ja johtamiseen. Käytännöistä ja resursseista huolimatta lääkitysturvallisuutta toteuttavat kuitenkin ihmiset.
– Lääkityslistoja ei päivitetty vuosiin. Kiireesssä lääkkeitä jaettiin väärille asukkaille. Lääkkeitä säilytettiin keittiössä kuuman uunin vieressä. Kun lääkkeet kuumenivat, niitä ei ollut lupa vaihtaa uusiin, Parkatti luetteli epäkohtia.
Vuoden vaikuttaja totesikin, ettei kadu ilmoitusta hetkeäkään. Mikään ei muutu, jos asioista ei uskalleta puhua, perusteli myös raatiin kuulunut professori Marja Airaksinen.
Raadin mukaan Parkatin rohkea toiminta osoittaa, miten jokainen hoitotiimin jäsen voi vaikuttaa lääkehoidon turvallisuuteen. Organisaation pitää oppia virheistään.
Lohjan apteekkityölle tunnustusta
Kunniapalkinto myönnettiin Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen Turvallinen lääkehoito -jaostolle ja sen puheenjohtajalle Suvi Hakoiselle.
Finaaliin ylsi myös kotihoidon ja apteekin yhteistyötä kehittänyt proviisori Terhi Toivo.
Lohjan toimintamalli ehkäisee monilääkityksen riskejä kotihoidossa. Lohjan kotihoidon, Lohjan 1. apteekin ja Helsingin yliopiston tutkimushanke tuotti uuden toimintamallin mahdollisten riskiasiakkaiden seulomiseksi.
Apteekkari esitteli hankkeen tuloksia viime vuoden lopulla. Tarkoituksena on seuloa ja tunnistaa kotihoidon asiakkaista ne, joiden lääkehoito on syytä arvioida. Toivo kertoi, että innoittajana toimi Lohjan tiukka lääkäritilanne, joka heikensi lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa.
– Yhdistimme olemassa olevia työkaluja ja hyödynsimme kotihoidon resurssia lääkehoidon ongelmien seulontaan.
Raati kiittää kotihoidon apteekin ja lääkärin yhteistyötä sekä vaikuttavuuden seuraamista ja tutkimista.
Kilpailuun tuli 30 ehdotusta
Muut finalistit olivat tutkija Johanna Jyrkkä Fimeasta, proviisori Kirsi Kvarnström HUS Apteekista.
Jyrkkä edustaa asiantuntijaryhmää, joka on kehittänyt Fimean Lääke75+-tietokantaa. Se auttaa valitsemaan turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä vanhuksille.
Kvanström vastaa HUSin klinikkaproviisoritoiminnasta. HUS on hyödyntänyt proviisorien osaamista on lääkehoitokäytäntöjen varmistamisessa ja tehnyt tästä pysyvää toimintaa.
Terveydenhuollon vaaratapahtumista jopa puolet liittyy lääkityspoikkeamiin. Mediuutiset alkoi keväällä kerätä ehdotuksia teoista, ihmisistä tai projekteista, jotka ovat viime vuosina edistäneet lääkitysturvallisuutta ja parantaneet alan toimintapoja. Kilpailuun tuli 30 ehdotusta.
Raatiin kuuluivat sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen Helsingin yliopistosta, neurologian ja kliinisen lääkehoidon dosentti, osastonylilääkäri Juha Puustinen Satasairaalasta, ylilääkäri Päivi Ruokoniemi, Fimeasta, farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler, Apteekkariliitosta, lääkitysturvallisuuskoordinaattori Lotta Schepel HUSista, STM:n erityisasiantuntija Heidi Tahvanainen ja potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling Potilasvakuutuskeskuksesta.
