Hemofilia luo tiiviin suhteen apteekkiin
Apteekki palvelee 03.03.2016 14:51 INKERI HALONEN VELI RICHARD OJALA
Hannu Haaranen on elänyt perinnöllisen verenvuototaudin kanssa yli 55 vuotta. Lääkekehityksen ansiosta sairaalahoitoa tarvitaan enää harvoin.
Lastenklinikalta kotiin ja takaisin klinikalle.
Näin sujui lahtelaisen Hannu Haarasen lapsuus 1960-luvulla. Haarasen perinnöllinen verenvuototauti eli hemofilia diagnosoitiin 9 kuukauden ikäisenä.
Kun lapsi kolhi itseään vähänkin, edessä oli reissu Lastenklinikalle saamaan verenvuodon pysäyttävää hoitoa.
– Kun pääsin kotiin, niin ei mennyt kuin päivä tai kaksi, ja minut jouduttiin viemään klinikalle takaisin, Haaranen muistelee.
Lääkehoidon kehitys mullisti hemofilian hoidon Haarasen mukaan ”täysin ja kokonaan”.
– Olin 21-vuotias nuorimies, kun verenvuodon pysäyttävää lääkettä saattoi alkaa annostella suonensisäisesti kotona. Aiemmin päivystävän poliklinikan jonoissa saattoi mennä parikin tuntia, ennen kuin hoito päästiin aloittamaan.
1980-luvulla Suomessa ei vielä käytetty verenvuotoja ehkäisevää lääkitystä, ja lääkkeet jaeltiin paikallisesta veripalvelusta.
Haarasella siirtymä nykyiseen, ennaltaehkäisevään lääkitykseen tapahtui 2006. Silloin lääkkeet olivat jo apteekkijakelussa.
– Se mullisti kaiken, pääsi käymään etelänmaillakin. Tänä päivänä hemofiliapotilas matkustaa kuin kuka tahansa, kunhan muistaa ottaa lääkkeet ja lääkärintodistukset mukaan.
Lääkevaraston pitää olla hyvä ja helposti täydennettävissä
Lääkearsenaali on kuitenkin melkoinen: ehkäisevän lääkityksen lisäksi hemofiliapotilas tarvitsee aina lisäannoksia myös mahdollisen tapaturman vuoksi.
Haarasen normaali, apteekista kerralla haettava annos on 20 lääkepakkausta.
– Sen pitäisi riittää ennaltaehkäisyyn noin kymmeneksi viikoksi.
Tapaturma syö lääkevaraston nopeasti.
– Lääkeannoksia voi mennä 10–20 muutaman päivän aikana haaverin hoitoon. Apteekeissa on joskus ihmetelty, kun potilas hakee heti täydennystä juuri edellisen erän perään, mutta todellisen käyttöön se kyllä menee, Hemofiliayhdistyksen hallituksessa työskentelevä Haaranen kertoo.
Jos vuoto tulee nilkkaan tai polveen, liikkuminen voi olla mahdotonta. Siksi hyvä lääkevarasto käden ulottuvilla ja herkästi täydennettävissä on ehdoton. Toisinaan tarvitaan kotiinkuljetusta.
Haaranenkin on juuri käynyt tilaamassa itselleen apteekista seuraavan erän. Lääkkeet hän on hakenut jo usean vuosikymmenen ajan aina Lahden Ilves apteekista.
– Toimitus on ollut varmaa. Jos tänään käyn tai soitan apteekkiin, niin lääkkeet ovat apteekissa seuraavana päivänä.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|