Esiselvitys lääkehoidon kustannuksista ja apteekkitaloudesta valmistui
apteekkitalous 28.01.2020 16:08 ERKKI KOSTIAINEN INGIMAGE
Päivitetty 16:47 | STM julkaisi maanantaina THL:n, Fimean ja Kelan tekemän esiselvityksen, jossa on kuvattu lääkkeiden vähittäisjakelun ja apteekkipalveluiden järjestämisestä yhteiskunnalle koituvat kustannukset.
Siinä on myös mallinnettu, miten lääkkeiden hinnat, lääkekustannukset ja verotuotot muuttuisivat, jos Suomen nykyisen lääketaksan sijasta lääkkeiden hinnoittelussa käytettäisiin Ruotsin, Norjan tai Tanskan lääketaksaa ja näiden maiden lääkkeiden arvonlisäverokantoja.
Apteekkitaloutta ja lääkkeiden vähittäismyyntihintoja säännellään kaikissa näissä Pohjoismaissa, mutta sääntelyn taso, toteutustapa ja velvoitteet vaihtelevat maiden välillä.
Simulointien perusteella näyttää siltä, että Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmät näyttävät edullisemmilta tavoilta järjestää lääkejakelu, ja valtaosa lääkkeen käyttäjistä hyötyisi, jos simuloidut järjestelmät vietäisiin käytäntöön Suomessa, esiselvityksessä todetaan.
Samalla kuitenkin havaittiin, että kokonaisuuden kannalta edullisimmissakin järjestelmissä oli tiettyjä lääkkeenkäyttäjäryhmiä, joiden kustannukset olisivat korkeammat kuin Suomen nykyisessä järjestelmässä.
Esiselvityksen tekijät katsovat, että selvitystyötä tulisi jatkaa juuri Suomeen sopivan lääketaksan tunnistamiseksi, ja että apteekkitaloutta koskevan sääntelyn uudistaminen edellyttää apteekkijärjestelmän tarkastelua kokonaisuutena.
Apteekkariliitto: Lääketaksan lisäksi arvioitava apteekkiveroa
- Lääketaksa- ja apteekkiveromekanismin uudistamiselle on paikkansa, ja uudistaminen on tehtävä vahvoihin vaikutusarviointeihin perustuen. Uudistuksessa on varmistettava myös Suomen mallin vahvuudet, kuten farmaseuttisen työn rooli, kattava apteekkiverkosto sekä apteekkien hyvä toimitusvarmuus. Lääketaksan lisäksi on arvioitava apteekkiveroa, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen kommentoi esiselvitystä.
Hirvonen muistuttaa, että liitto on itsekin esittänyt, että apteekkien ansaintamallin uudistamista jatkettaisiin vuoden 2014 taksauudistuksen jälkeen niin, että apteekkien ansainta perustuisi yhä enemmän farmaseuttiseen työhön ja vähemmän lääkkeen tukkuhintaan. Lääketaksoja on uudistettu tähän suuntaan muissakin Euroopan maissa.
– Uudistuksia ei pidä tehdä farmaseuttisen työn kustannuksella. Esimerkiksi Ruotsissa lääkeneuvonta heikkeni uudistusten seurauksena, Hirvonen muistuttaa.
Nyt valmistunut esiselvitys apteekkitaloudesta liittyy sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesmuistiossa (STM 2019:5) kuvattuun lääkeasioiden tiekarttaan, jonka toimeenpanon yhtenä tavoitteena on ajantasaistaa apteekkitoiminnan sääntelyä ja kohtuullistaa lääkkeiden käytöstä syntyviä kustannuksia.
Tiekartan toimeenpano jatkuu apteekkipalveluiden sisällön ja tavoitteiden määrittämisen tueksi tehtävällä selvityksellä. Parhaillaan on myös käynnissä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS) liittyvä rahoitushaku apteekkien tehtävää ja toimintaa kehittäviin hankkeisiin.
Esiselvitys kokonaisuudessaan >
Päivitetty 16:47 Apteekkariliiton kommenteilla.
