Ehdotukset lääkesäästöistä tarkentuivat
Lääkekorvaukset 26.08.2016 11:17 INGIMAGE
Hallituksen esitysluonnos ensi vuonna toteutettavista 134 miljoonan euron lääkekorvaussäästöistä on parhaillaan lausuntokierroksella.
Esityksellä täydennetään viime vuonna tehtyjä lääkesäästöjä, jotta saavutetaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa vaaditut yhteensä 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt ensi vuoden alusta lähtien.
Lääkekorvaussäästöt ehdotetaan toteutettavaksi edistämällä lääkkeiden hintakilpailua, vähentämällä lääkejätettä, edistämällä rationaalista lääkehoitoa sekä tarkistamalla erityiskorvausjärjestelmää.
Ehdotukset perustuvat selvitysmies, professori Heikki Ruskoahon viime keväänä tekemiin ehdotuksiin.
Kyse on jättimäisestä säästöstä, sillä säästösumma on lähes 10 prosenttia Kelan vuosittain maksamista lääkekorvauksista. Säästö kohdentuu niin potilaisiin kuin alan toimijoihin, eli apteekkeihin, lääkeyrityksiin ja lääketukkuihin.
- Lääkesäästöjä ei voida enää jatkaa vaarantamatta potilaille tarpeellisia lääkehoitoja ja lääkehuollon toimivuutta maassamme. Pidämme tärkeänä, että lääkekorvausjärjestelmä kehitettäisiin jatkossa kokonaisuutena, jotta leikkaukset kohdistuisivat tasapuolisemmin ja vältyttäisiin yksittäisiä potilasryhmiä koskevilta leikkauksilta, kuten nyt diabeetikoilta, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen painottaa.
Lääkesäästöt johtavat sopeutustoimiin apteekeissa
Apteekeille ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen merkitsee rajua leikkausta.
- Säästöt vähentävät apteekkien yhteenlaskettua vuosiliikevaihtoa noin 126 miljoonaa euroa ja tulosta liki 20 miljoonaa euroa. Ehdotus leikkaa apteekkien voitoista nykyisellä kulurakenteella keskimäärin liki viidenneksen ja johtaa sopeutustoimiin apteekeissa, Hirvonen arvioi.
Hän muistuttaa, että lääkkeiden käyttäjien lääkekustannuksia ja Kelan lääkekorvauksia on alennettu useilla toimenpiteillä 2000-luvulla.
- Merkittävimmät säästöt on saatu aikaan apteekkien vuodesta 2003 toteuttamilla lääkevaihdoilla, jotka ovat säästäneet Kelan tilastojen mukaan tähän mennessä jo noin miljardi euroa, sekä vuonna 2009 käyttöönotetulla, lääkeyritysten välistä hintakilpailua lisäävällä lääkkeiden viitehintajärjestelmällä, Hirvonen kertoo.
Ehdotus lisäisi lääkkeiden hintakilpailua
Ehdotuksessa sairausvakuutuslakiin lisättäisiin uusi hinnoittelusäännös ensimmäiselle korvattavalle biosimilaarille. Säännöksessä määriteltäisiin biosimilaarille kohtuulliseksi katsottava hintataso suhteessa vastaavaan biologiseen alkuperäisvalmisteeseen.
Vastaavasti tarkistettaisiin säännöksiä alkuperäisvalmisteiden tukkuhinnan uudelleen arvioinnista, kun korvausjärjestelmään tulee uusi rinnakkaisvalmiste.
Hintakilpailun lisäämiseksi viitehintajärjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakeluvalmisteisiin. Valmisteet säilyisivät kuitenkin hinnanvahvistuksen piirissä. Lisäksi kavennettaisiin lääkelaissa säädettyä ns. hintaputkea.
Korvattavien lääkkeiden toimitusvälejä muutetaan
Lääkejätteen vähentämiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi ehdotetaan muutoksia sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavien valmisteiden toimitusväleihin.
Kalliiden lääkkeiden kerralla korvattava määrä rajattaisiin yhden kuukauden tarvetta vastaavaksi.
Peruskorvattavien valmisteiden osalta ehdotetaan, että aiemmin ostettu erä olisi lähes kokonaan käytetty ennen kuin uusi erä toimitettaisiin korvattuna. Tältä osin käytäntöön otettava menettely vastaisi erityiskorvattavien lääkkeiden korvaamisessa sovellettavaa käytäntöä.
Erityiskorvausjärjestelmää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettäisiin alempaan erityiskorvausluokkaan.
Insuliinihoito vaikutustavaltaan korvaavana hoitona säilyisi edelleen ylemmässä erityiskorvausluokassa kaikille diabetespotilaille.
Riskinjakomenettely helpottamaan uusien lääkkeiden käyttöönottoa
Lisäksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi riskinjakomenettely edistämään uusien ja innovatiivisten lääkkeiden markkinoille tuloa. Menettelyllä mahdollistettaisiin näiden lääkkeiden hallittu käyttöönotto.
Riskinjakomallista säädettäisiin sairausvakuutuslaissa, ja menettely tulisi osaksi korvattavuus- ja hinnanvahvistusmenettelyä. Menettelyä koskevat säännökset olisivat voimassa määräajan.
Lausuntoaikaa on 9. syyskuuta asti. Tämän jälkeen hallitus antaa esityksen eduskunnalle. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta lähtien.
Transrasvat selvä sydänriski, kovien rasvojen merkitys epäselvempi
|
D-vitamiinilisät eivät vahvista kuusikymppisten naisten luita
|
Rannikkoseutu-lehti: Raision Ykkösapteekin erikoisuus uhkaa loppua
|
Osa dementialääkkeistä voi laskea painoa vahingollisesti
|
Ensimmäinen 3D-tulostettu reseptilääke hyväksyttiin
|
Saatte olla ylpeitä apteekkien kansanterveysohjelmista!
|
Tämä pysäytti sähköiset reseptit
|
Nuoruustyypin diabetesta sairastavilla enemmän luunmurtumia
|
Valtakunnallinen vika häiritsi reseptien toimittamista
|
Euroopan komissio päätti lääkkeiden poistamisesta markkinoilta
|
Antibioottikuurit saattavat edistää lasten lihomista
|
EMA antoi myönteisen lausunnon malariarokotteelle
|
Oriola vei vihreän ristin ruokakauppaan
|
Yhä useampi haluaa farmaseutiksi tai proviisoriksi
|
Hammaslääkäriliitto: Nuuska uhkaa nuorten terveyttä
|
Sydänkuolleisuus vähentynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä
|
Apteekin Terveyspiste palvelee myös Oulussa
|
Yhteinen tunnus verkkoapteekeille heinäkuun alussa
|
Statiinit eivät lisää aivoverenvuotoja
|
Miksi apteekkitoimintaa säännellään?
|
Iso osa tulehtuneista umpilisäkkeistä hoituisi antibiooteilla
|
Astmaatikon kannattaa harrastaa liikuntaa
|
Painonhallinnan ohjausta apteekista
|
Robottien suosio jatkuu apteekeissa
|
Jo yli 30 000 asiakasta lääkkeiden koneellisen annosjakelun piirissä
|
11 eskaria, kolme tahtoo apteekkariksi
|
Itsehoidon kustannukset mukaan vertailuun
|
Rajaniemi Fimean alueellistamisselvityksestä: ”Irtisanomiset vaikuttaisivat toimintakykyyn”
|
Yksi tarina: Suoraa palautetta aukiolosta
|
Diabeteksen hoitoon tarkoitetut glukoosinpoistajat arvioidaan
|