Dramaattista kuntapolitiikkaa
29.04.2011 09:00
HOHHOIJAA, siis voiko olla tylsempää aihetta! Näin ennakkoluuloinen oli asenteeni, kun aloin valmistella toukokuun Apteekkarilehteen juttukokonaisuutta kuntakentän rakennemuutoksesta, väestön ikääntymisestä ja maan sisäisestä muuttoliikkeestä.
Vaan kuinka väärässä olinkaan! Näiden ilmiöiden seuraukset ovat hyvin kiehtovia ja ne koskettavat meistä jokaista.
Ennen aiheeseen tutustumista olin pitänyt itsestäänselvyytenä, että maaseudun pikkukunnissa asuvilla on tasapuolisuuden nimissä oltava yhtä kattavat hyvinvointipalvelut kuin taajamissakin. Enää en pidä sitä lainkaan välttämättömänä, koska tulevaisuudessa siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.
Nyt tiedän, että espoolaisena veronmaksajana olen mukana kustantamassa haja-asutusalueiden palveluja. Jokunen sentti tai sen sadasosa saattaa mennä esimerkiksi eteläpohjalaiseen Isojoen kuntaan, joka tarvitsee peruspalvelujen turvaamiseksi huimasti tukea muilta kunnilta ja valtiolta. Peräti 48 prosenttia Isojoen kunnan menoista korvataan valtionosuuksilla. Jos näin ei tehtäisi, pitäisi isojokelaisten kunnallisveroprosentin olla yli 60.
Isojoen kaltaisia kuntia on maassamme reilut sata, ja mikä pelottavinta, koko Suomi tulee olemaan samassa tilanteessa vuonna 2030.
Suuri kysymys on, millä tavalla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pystytään turvaamaan kuntasektorilla ja nykyisellä verorahoitteisella järjestelmällä. Verotulojen määrä vähenee huolestuttavaa vauhtia väestön ikääntyessä. Parinkymmenen vuoden kuluttua väestöllinen huoltosuhde on vääristynyt niin, että jokaista alle 15-vuotiasta lasta kohden on elätettävänä kaksi yli 65-vuotiasta.
Kuntaliiton mukaan nykyisillä resursseilla ja kasvavalla palvelutarpeella Suomi ei selviä. Verotulojen lisäksi puuttuu työntekijöitä. Jos hyvinvointipalvelut halutaan säilyttää nykyisellään, uusista työelämään tulevista nuorista 70 prosenttia pitäisi palkata kuntiin.
Koska kukaan ei maksa Suomelle ”valtionosuuksia”, palveluja täytyy tehostaa ja siihen ainoa lääke tuntuu olevan kuntien yhdistämisen. Maassamme on nyt 336 kuntaa, mutta puolueiden näkemysten mukaan sopiva määrä olisi 110–250.
Apteekkien näkökulmasta kuntarakenteen muutos voi olla dramaattinen. Monelle kuntien yhdistäminen tulee merkitsemään sitä, että vieressä sijaitseva terveysasema lopettaa toimintansa tai supistaa merkittävästi aukioloaikojaan.
Tämän ovat saaneet kokea jo esimerkiksi Jyväskylän seudun apteekkarit, joista eräs harmittelee pian ilmestyvässä Apteekkarilehdessä, että hänen olisi pitänyt seurata tarkemmin kuntapolitiikkaa.
Vielä ei ole liian myöhäistä ravistaa ennakkoluulojaan ja innostua oman kunnan asioiden seuraamisesta.
Tulevaa kehitystä ei voi vastustaa, mutta siihen on mahdollista mukautua. Kuntapolitiikan kiemuroista perillä oleva saattaa voittaa muutaman kuukauden lisäaikaa, mikä voi olla apteekin sopeutumisen kannalta ratkaisevaa.
Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|