Bittiavaruuden nielaisemat
03.10.2014 09:10
VIIME KESÄNÄ Brasiliassa järjestettiin jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Kisojen aikana YLE esitti koosteita myös menneiden vuosien turnauksista, ja huomioni kiinnittyi erityisesti peliasujen muutokseen. Esimerkiksi 70-luvun pelipaidat henkivät vielä epäkaupallisuutta siinä missä 90-luvun peliasut olivat teknisiä, mutta väljiä paitariepuja.
Ajan hammas puree armottomasti kulutustuotteisiin. Hetki sitten tyylikkäiltä näyttäneet tavarat ovat pian hauskoja muistoja menneiltä vuosilta.
Fyysistäkin ympäristöä nopeammin aika nakertaa verkkoa. Muutaman vuoden vanhat nettisivut ovat jo esihistoriaa. Kiinnostava kysymys on, miksi vanhojen verkkosivujen ominaisuudet eivät kierrä muoti-ilmiöinä samalla tavalla kuin menneiden vuosikymmenten kulttuurisisällöt – vaatetus, sisustus tai vaikka musiikki. On olemassa nettisivujen tietoista vanhentamista, mutta kovin laajasta ilmiöstä ei ole kyse.
Niin ikään nettisivujen kehityksen ja ympäröivän todellisuuden välisestä vuorovaikutuksesta kertoviin artikkeleihin törmää melko harvoin. Harvoin kuulee sanottavan, että tämän sivun taitto ilmentää 90-luvun kulttuuri-ilmapiiriä. Erilaisia tutkimuksia esimerkiksi 90-luvun helsinkiläisnuorten alakulttuureista kyllä löytyy, mutta varsinaiset sähköiset verkkomuseot tai arkistot ovat melko harvassa.
Kuinka moni muistaa tarkasti, millaista oli esimerkiksi varhaisen Facebookin tai Twitterin sosiaalinen kanssakäyminen? Entä kuka voisi kertoa luotettavasti näiden palveluiden alkuaikojen ilmapiiristä laajemmin?
Yhtenä syynä verkkosivujen historiallisen tarkastelun suhteelliseen niukkuuteen on tavoitettavuus. Vanhat verkkoalustat ja nettisivut eivät yleensä jää käyttäjiensä näkyville, vaan hautautuvat bittiavaruuteen.
Arvokas yritys taltioida verkkohistoriaa on Wayback Machine -niminen palvelu. Sen väitetään pitävän sisällään yli kymmenen miljardia sivua noin vuodesta 1996 lähtien. Arkiston avaamilta sivuilta havaitsee heti ajan kulumisen. Esimerkiksi 4. joulukuuta 2003 Suomen Apteekkariliiton sivut näyttivät tämän linkin mukaisilta. Eteenpäin on menty ja vauhdilla.
Visiitti Wayback Machinen sivuille osoittaa kouriintuntuvasti sen, että jokainen sivu päätyy lopulta sähköiseen romukoppaan. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun suunnittelee sivustouudistuksia ja niihin kiinnitettäviä resursseja. Ajan hammas ei säästä sähköistä ympäristöä.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.
Osallistu keskusteluun
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|