Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Biosimilaarien säästöt jäävät osin hyödyntämättä

Lääkekorvaukset   15.12.2017 13:15  VIRPI EKHOLM Rinnakkaislääketeollisuus

Suomen tiukka hintapolitiikka voi hidastaa uusien avohoidon biosimilaarien tuloa markkinoille, varoittaa Rinnakkaislääketeollisuuden toiminnanjohtaja Heikki Bothas.

Biologiset lääkkeet aiheuttavat yhteiskunnalle paljon kustannuksia: viime vuonna kuusi Suomen euromääräisesti myydyintä lääkettä oli biologisia.

Niistä kaikille on joko tullut tai tulossa biosimilaareja eli samankaltaisia kilpailijoita, jotka ovat yleensä alkuperäislääkkeitä edullisempia.

Biosimilaarien uskotaankin tuovan lähivuosina merkittäviä säästöjä lääkekustannuksiin.

Onko asetuksella ollut vaikutusta vai ei?

Fimean linjaus on, että biosimilaarit ovat vaihtokelpoisia lääkärin valvonnassa.

– Olemme yrittäneet informoida kentän suuntaan, että nämä lääkkeet ovat tutkitusti yhtä tehokkaita, turvallisia ja laadukkaita kuin alkuperäiset biologiset lääkkeet, painottaa ylilääkäri Päivi Ruokoniemi Fimeasta.

Viime vuoden lopussa STM muutti lääkkeen määräämisasetusta siten, että lääkärin tulisi valita vaihtoehtoisista biologisista valmisteista hinnaltaan edullisin, jos lääkkeelle on saatavilla biosimilaari.

Toisin toimiessaan lääkärin tulee perustella valintansa lääketieteellisesti.

Vielä ei ole tiedossa, miten asetusmuutos on vaikuttanut eri lääkevalmisteiden käyttöön.

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas pitää asetusmuutosta periaatteellisesti merkittävänä. 

Hän kuitenkin epäilee, ettei asetuksella ole ollut merkittävää vaikutusta lääkkeiden määräämiseen, koska kukaan ei seuraa, noudattavatko lääkärit sitä vai eivät.

– Lääkkeenmääräämisen ohjaamista ja seurantaa tulisikin kehittää toimivien tietojärjestelmien, päätöksenteon tuen ja palautejärjestelmien avulla, Bothas korostaa.

Hidastaako hintasääntö uusien biosimilaarien tuloa markkinoille?

Vuoden alussa tuli voimaan myös toinen biosimilaareja koskeva muutos. Sairausvakuutuslain mukaan ensimmäinen uusi biosimilaari voidaan hyväksyä korvausjärjestelmään vain, jos sen tukkuhinta on korkeintaan 70 prosenttia alkuperäisvalmisteelle hyväksytystä tukkuhinnasta.

Heikki Bothas pelkää, että uusi hintasääntö hidastaa uusien avohoidon biosimilaarien tuloa Suomen markkinoille.

– Näyttää vahvasti siltä, että uusia avohoidon biosimilaareja ei lanseerata meillä ensimmäisessä aallossa. Vaatimus 30 prosentin hinnanalennuksesta voi johtaa siihen, että ensimmäinen biosimilaari tulee Suomessa markkinoille monia muita Euroopan maita myöhemmin, hän huomauttaa.

Esimerkiksi reumalääke etanerseptin biosimilaari Benepali tuli Euroopassa markkinoille alkuvuodesta 2016, mutta se on tulossa vasta nyt potilaiden saataville Suomessa.

Lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi Benepalille kohtuullisen tukkuhinnan marraskuun kokouksessaan.

Edullisempi biosimilaari heiluttaa alkuperäisvalmisteen hintaa

Kun edullisempi biosimilaari on tullut markkinoille, lääkkeiden hintalautakunta tarkastelee uudelleen myös alkuperäisvalmisteen kohtuullista tukkuhintaa.

Näin on käynyt esimerkiksi diabeteslääke glargininsuliinille, jonka alkuperäisvalmisteen Lantuksen hinta on pudonnut vuodessa reilut 20 prosenttia, samalle tasolle kilpailevan biosimilaarin eli Abasaglarin kanssa.

Bothas näkee tässäkin vaaroja, jos biosimilaarien käyttöä ei aktiivisesti lisätä.

– Pidemmän päälle yritykset eivät halua tuoda biosimilaareja Suomeen vain hintareferenssiksi, jolla alkuperäislääkkeen enimmäiskorvattava tukkuhinta saadaan alemmas, hän varoittaa.

Fimea selvittää lääkäreiden asenteita

Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Ulla Kurkijärvi toteaa, että biosimilaarien käyttöönottoon vaikuttaa erityisesti lääkäreiden lääkkeenmääräämiskäytäntö.

– Biosimilaari voidaan toimittaa vain, jos lääkäri on tällaisen valmisteen määrännyt, hän kiteyttää.

Kurkijärvi myöntää, että myös hinta-asiat vaikuttavat osaltaan lääkeyritysten halukkuuteen tuoda biosimilaareja markkinoille.

– Lääkeyrityksen kannalta olennaista lienee saada tietty markkinaosuus valmisteelleen.

Sairaaloissa biosimilaarien käyttö on jo arkipäiväistynyt: esimerkiksi reumalääke infliksimabin biosimilaari on jo lähes vallannut kyseisen lääkkeen markkinat Suomessa.

Avohoidossa lääkekustannukset kuuluvat kuitenkin Kelalle, eivät lääkkeen määrääjille.

– Lääkekorvausten rahoitus tulisikin siirtää maakunnille, jolloin niiden kannattaisi edistää nykyistä kustannusvaikuttavampia lääkehoitoja, Heikki Bothas esittää.

Päivi Ruokoniemi kertoo, että Fimea on parhaillaan selvittämässä lääkäreiden asenteita biosimilaareja kohtaan. Haastattelututkimuksen tuloksia odotetaan ensi vuoden puolella.


Lääkekorvaustyöryhmälle kritiikkiä
15.02.2012 11:23

15.02.2012 11:23


Edronaxin korvattavuus jatkuu
15.02.2012 11:22

15.02.2012 11:22


Vaihtokelpoisten lista laajenee
15.02.2012 11:16

15.02.2012 11:16


Sakari Ahdekivi Tamron toimitusjohtajaksi
13.02.2012 14:46

13.02.2012 14:46


Diabeteslääke Onglyza erityiskorvattavaksi
13.02.2012 10:30

13.02.2012 10:30


Tanskassa toimitetaan jo eurooppalaisia reseptejä
10.02.2012 14:00

10.02.2012 14:00


Lääkäriliitto: Lääkärit lääkärin töihin
10.02.2012 09:37

10.02.2012 09:37


Miten lääkekorvauksia leikataan?
10.02.2012 09:22

10.02.2012 09:22


Kohtalon ivaa
10.02.2012 09:18

10.02.2012 09:18


Suomi sai kansallisen lääkeinformaatiostrategian
08.02.2012 11:54

08.02.2012 11:54


Suurentunut diabetesriski huolestuttaa
08.02.2012 10:35

08.02.2012 10:35


Lääketieteen opiskelijat tyrmäävät OKM:n suunnitelmat
07.02.2012 16:46

07.02.2012 16:46


Verkkoyhteisöllisyyden monet ulottuvuudet
03.02.2012 10:10

03.02.2012 10:10


Kaksi toiminut farmaseuttina ilman tutkintoa
02.02.2012 12:39

02.02.2012 12:39


Novo Nordisk ojentaa lehdistöä
01.02.2012 17:32

01.02.2012 17:32


Tupakointi tuplaa antibioottien käytön
01.02.2012 08:45

01.02.2012 08:45


Apteekeilla tyytyväisimmät asiakkaat
26.01.2012 12:04

26.01.2012 12:04


Fimean maksuihin rajut korotukset
26.01.2012 09:33

Palvelupisteet 26.01.2012 09:33


Yliopiston Apteekki voi menettää erityisasemansa
26.01.2012 00:01

26.01.2012 00:01


Jättiläiset kaatuvat
25.01.2012 10:48

25.01.2012 10:48


Kiehtovat vasta-ainelääkkeet
25.01.2012 10:28

25.01.2012 10:28


Vauvan refluksitautia ei tunnisteta
25.01.2012 10:23

25.01.2012 10:23


Legot vaihtuivat läppäriin
25.01.2012 10:10

25.01.2012 10:10


Apteekkineuvokselle koitti eläkepäivät
24.01.2012 18:20

24.01.2012 18:20


Apteekkari täyttää 100 vuotta
23.01.2012 08:57

23.01.2012 08:57


EMA suosittaa meprobamaatin markkinoilta vetämistä
20.01.2012 16:00

20.01.2012 16:00


Väitös: Erityiskorvattavuus lisää lääkkeen käyttöä rajusti
20.01.2012 10:07

20.01.2012 10:07


Aspiriinista enemmän haittaa kuin hyötyä terveille
18.01.2012 09:48

18.01.2012 09:48


Ruokavaliolla vähäinen merkitys esidiabetesriskiin
18.01.2012 08:43

18.01.2012 08:43


Mimparan erityiskorvattavuus laajenee
13.01.2012 14:45

13.01.2012 14:45