Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Banaanikärpänen ratkoo lihavuuden syitä

Ravitsemus   03.01.2019 13:52  OLLI-PEKKA TIAINEN ISTOCK

Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että toisilleen läheiset banaanikärpäslajit sietävät sokeria hyvin eri tavoin.

Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että toisilleen läheisten banaanikärpäslajien kyky hyödyntää sokeria vaihtelee merkittävästi. Tämä voi auttaa myös ihmisten sokerinsietoerojen selvittämisessä.

Apulaisprofessori Ville Hietakankaan tutkimusryhmä on tutkinut aineenvaihdunnan evoluutiota kahden erittäin läheistä sukua olevan banaanikärpäslajin avulla.

Drosophila simulans käyttää ravintonaan hedelmiä ja vihanneksia, joille on tyypillistä korkea sokeripitoisuus. Drosophila sechellia on erikoistunut syömään vain noni-hedelmää, jonka sokeripitoisuus on matala.

– Lajien aineenvaihdunnassa havaittiin huomattavia eroja. Drosophila sechellia -lajin toukat, jotka eivät luonnossa altistu sokerille, eivät kasvaneet sokeripitoisen ruokavalion voimin. Drosophila simulans -lajia sokeria sisältävä ruokavalio ei haitannut, Hietakangas kertoo.

Sokerinsietokyvyn geenimutokset esiin

Tutkijat risteyttivät banaanikärpäslajit keskenään. He kehittivät Drosophila sechellia -lajia perimältään muistuttavia hybridejä, joilla oli kuitenkin D. simulans -lajin sokerinsietokyvyn takaavat geenialueet.

Risteymien avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan merkittävät sokerinsietokykyyn liittyvät geenimuutokset. He havaitsivat, että sokerinsietokyky vaatii veronsa

– Drosophila simulans ja sokeria sietävä hybridi selvisivät huonosti vähäravinteikkaalla ruokavaliolla. Vaikuttaa siis siltä, että Drosophila sechellia on kehittynyt pärjäämään vähäravinteikkaassa ympäristössä. Sen aineenvaihdunta on siis muuttunut niin, ettei se enää kykene hyödyntämään suuria sokeripitoisuuksia.

Hietakankaalle oli yllätys lajien suuri keskinäinen ero sekä se, miten lyhyessä ajassa aineenvaihdunta muuttuu evoluution aikana.

Uusia lääkkeitä tulevaisuudessa?

Ensivaiheen löydös luo pohjaa myös lääketutkimukselle. Vastaavat aineenvaihduntaa säätelevät geenit löytyvät ihmiseltäkin.

Jos esimerkiksi diabetespotilaiden aineistoista löydettäisiin vastaavia geenimutaatioita tai geenin ilmentymän muutoksia, voitaisiin alkaa etsiä uusia lääkemolekyylejä lihavuuden tai diabeteksen hoitoon.

Tämä vaatii kuitenkin vuosia ja monia lisätutkimuksia. Seuraavaksi voitaisiin myös selvittää, reagoiko vaikkapa erittäin niukan ravinnolla sukupolvia elänyt ihmispopulaatio nykypäivän sokeripitoiseen ruokavalioon poikkeavasti.

Eläinlajien ruokavaliot vaihtelevat suuresti. Jotkut lajit ovat erikoistuneet käyttämään yhtä ainoaa ravinnonlähdettä, kuten sokeripitoisia hedelmiä tai proteiinipitoista lihaa. Ihminen ja monet muut lajit hyödyntävät useita ravinnonlähteitä.

Keskinäisten erojen takia lajit syövät eri määriä hiilihydraatteja, aminohappoja ja muita pääravintoaineita. Kunkin lajin aineenvaihdunnan on siis vastattava sen omaa ruokavaliota. Eläinten aineenvaihdunnan evoluutio tunnetaan kuitenkin huonosti.


Terveyskirjasto.fi on arvostettu brändi
28.01.2010 11:17

28.01.2010 11:17


Dopingtietoa netistä
28.01.2010 10:01

28.01.2010 10:01


Joka kymmenes lähtee Pfizerilta
27.01.2010 17:17

27.01.2010 17:17


EMA juhlii uudella tulevaisuusvisiolla
27.01.2010 08:05

27.01.2010 08:05


Professori Riitta Ahonen ruotii Fimean perustamista
26.01.2010 16:04

26.01.2010 16:04


Toimiva lääkehuolto ehkäisee malariaa
26.01.2010 14:03

26.01.2010 14:03


Pulmicort Turbuhalerin Kela-korvaus loppuu huhtikuussa
26.01.2010 13:35

26.01.2010 13:35


Vahvemmalta Nexiumilta lähtee Kela-korvaus
26.01.2010 13:24

26.01.2010 13:24


Apteekeille kiitosta pandemiatoiminnasta
26.01.2010 07:51

26.01.2010 07:51


Fimea: Sininen Uni –valmiste on lääke
26.01.2010 07:34

26.01.2010 07:34


Hyrynsalmella kysellään yhä pakkasvoiteita
25.01.2010 12:10

25.01.2010 12:10


EMA salli Tamiflun IV:n
25.01.2010 09:26

25.01.2010 09:26


Uudet apteekkipalvelut vielä vieraita lääkäreille
22.01.2010 10:47

22.01.2010 10:47


Lieväkin keuhkoahtauma haittaa sydäntä
22.01.2010 08:15

22.01.2010 08:15


EMA: Sibutramiinin käyttö keskeytettävä
22.01.2010 08:06

22.01.2010 08:06


Sairaanhoitajaresepti eduskunnalle perjantaina
21.01.2010 13:58

21.01.2010 13:58


Kohtuudella koko vuosi
21.01.2010 10:35

21.01.2010 10:35


Viitehinta kuohi eturauhaslääkkeet
21.01.2010 08:31

21.01.2010 08:31


Joko lääkeyrityksiin kannattaisi sijoittaa?
21.01.2010 08:01

21.01.2010 08:01


Apteekkilupamaksu uhkaa tuplaantua
21.01.2010 07:57

21.01.2010 07:57


”Loistava seuramies!”
21.01.2010 07:56

21.01.2010 07:56


Geenitestaus mullistaa lääkehoidon
21.01.2010 07:53

21.01.2010 07:53


Cerezyme rajoitetusti erityiskorvattavaksi
20.01.2010 16:37

20.01.2010 16:37


Farmedico perui lähes kaikki kurssinsa
20.01.2010 13:51

20.01.2010 13:51


Oriola: Yritysjärjestely ei vaikuta toimitusmaksuihin
20.01.2010 12:46

20.01.2010 12:46


Ratiopharmin myynti lähellä?
20.01.2010 11:11

20.01.2010 11:11


Kipu aisoihin äkillisessä välikorvantulehduksessa
19.01.2010 07:56

19.01.2010 07:56


EU-logo varmistamaan lääkkeiden turvallisuutta
19.01.2010 07:43

19.01.2010 07:43


Dalli: potilaiden liikkuvuus etusijalle
18.01.2010 08:05

18.01.2010 08:05


Risikko puolusteli Valviraa Kokkolassa
17.01.2010 13:00

17.01.2010 13:00