Astmalääkkeiden käytöllä yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen – tulos ei vaikuta hoitokäytäntöihin
astma 03.02.2020 13:30 ERJA ELO INGIMAGE
Tutkijoiden mukaan tarvitaan vielä lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, altistaako tiettyjen astmalääkkeiden käyttö todella tyypin 1 diabetekselle.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tiettyjä astmalääkkeitä käyttäneillä lapsilla on muita lapsia suurempi todennäköisyys saada tyypin 1 diabetes.
Tutkimuksessa saatiin viitettä siitä, että astman hoidossa yleisesti käytettyjen hengitettävien kortisonien ja hengitettävien beta-agonistien käytöllä voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiselle.
Muiden astmalääkkeiden osalta yhteyttä ei havaittu. Yhteys näkyi myös, kun huomioitiin lapsen astman laatu, sukupuoli ja syntymävuosi.
Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun astmalääkkeiden käytön yhteyttä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseenlapsilla on tutkittu.
Myös hengitystieinfektiot voivat selittää yhteyttä
Tutkijoiden mukaan tarvitaan vielä lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, altistaako näiden astmalääkkeiden käyttö todella tyypin 1 diabetekselle.
– Kyseessä voi olla myös sattuman seurauksena saatu väärä löydös tai havaittu yhteys johtuu jostakin muusta tekijästä, jota tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, huomauttaa tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
Havaintoa voivat selittää esimerkiksi hengitystieinfektiot, jotka voivat lisätä astmalääkkeiden tarvetta astmaa sairastavilla tai astmankaltaisista oireista kärsivillä lapsilla. Hengitystieinfektiot puolestaan on yhdistetty tyypin 1 diabeteksen tautiprosessiin.
–Astman hoitokäytännöt perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön, eikä tämä yksittäinen tutkimus muuta käytäntöjä, sanoo vieraileva tutkija Johanna Metsälä.
Tuore tutkimus on osa suomalaista tutkimusta, jossa pyritään selvittämään varhaisia astman, maitoallergian ja tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä sekä sairauksien yhteisesiintyvyyttä. Tutkimuksessa hyödynnetään valtakunnallisia rekisteritietoja.
Tässä osatutkimuksessa seurattiin yli 84 000:ta Suomessa vuosina 1995–2008 syntynyttä lasta. Vuoden 2009 loppuun mennessä 3342 lasta oli sairastunut tyypin 1 diabetekseen.
Tutkimuksessa yhdistettiin Kelan lääkkeiden erityiskorvausoikeustietoja ja lääkkeiden ostotietoja sekä THL:n ylläpitämän syntyneiden lasten rekisterin tietoja. Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.
Tutkimus on julkaistu American Journal of Epidemiology -lehdessä
Miksi palvelupisteet eivät yleisty?
|
Rokotusoikeuden laajentaminen apteekkeihin junnaa
|
Vähärasvainen dieetti yhtä huono kuin muutkin
|
Helsingin Joutsen apteekki joutuu lopettamaan
|
Empagliflotsiini suojaa sydäntä – ainakin hieman
|
Nyt mie tulin hakemaan sitä lääkettä!
|
Lääkekorvaussäästöt etenivät eduskuntaan
|
Viro hylkää liberaalit apteekkimarkkinat
|
Onnistunut kriisiviestintä vaatii myös some-osaamista
|
Hoidosta poistettiin 15 lääkettä
|
Uusi lääke sydämen vajaatoimintaan
|
Siun Sote tahtoo paikalliset yritykset mukaan
|
Kuntapäättäjät tyytyväisiä apteekkipalveluihin
|
Tunti lisää liikuntaa talviajan kunniaksi
|
Rauman ylihoitaja: Palvelusetelikäytäntö sopisi hyvin Apteekin Terveyspisteeseen
|
Raskaudenaikainen lihavuus merkki tulevista terveysriskeistä
|
Influenssatartunta altistaa sydänkohtauksille – rokote pienentää riskiä
|
D-vitamiinin vajaus yhteydessä muistin heikkenemiseen
|
Raumalle avataan toinen Apteekin Terveyspiste
|
Uusi spirometriasuositus on ilmestynyt
|
Miljoonat diabeetikot saavat insuliinikynänsä Kontiolahdelta
|
Suomalaisten Alzheimer-potilaiden psykoosilääkitykset huolestuttavat
|
Hyvä palvelu tuo asiakkaan takaisin apteekkiin
|
Apteekkariliitto: Lisäsäästöt tehtävä lääkehoitoja rationalisoimalla
|
Statiinit ja D-vitamiini saattavat vähentää migreeniä
|
Sunnuntaina vietetään Maailman lihavuuspäivää
|
Jarkko Kiuru PharmaServicen toimitusjohtajaksi
|
Yliopiston Apteekki haluaa sivuapteekin Espoon Isoon Omenaan
|
Suomalaistutkija: Moni tarvitsee yhä kalsiumlisää
|
Kalsium ei ehkäise luunmurtumia – ei ruoasta eikä pillereistä saatuna
|