Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
Apteekkijärjestelmä 05.12.2019 15:23 OLLI-PEKKA TIAINEN EMILIA ANUNDI
Kallion kivijalka kävi kannattamattomaksi paikaksi, ja apteekkari Ari Sojakka siirsi Apteekki 51:n kauppakeskus Triplaan. Päätöstä vauhditti Hämeenkadun remontti, joka vei asiakkaita.
Sijaintialueiden määrä vähenee, ja apteekit voivat hakeutua entistä vapaammin kauppakeskuksiin ja muille vilkkaille paikoille. Rajat katoavat todennäköisesti Helsingissäkin Espoon ja Vantaan malliin.
Lääkelain mukaan kunta tai kaupunki muodostaa nykyisin yhden sijaintialueen, ja apteekit voivat valita toimipaikkansa sen sisällä vapaasti. Aluetta tarkennetaan vain, jos on syytä pelätä jonkin osan kunnasta jäävän ilman apteekkipalveluja.
Esimerkiksi Espoon sijaintialueiden määrän Fimea pudotti viidestä kahteen pari vuotta sitten. Kaupunki olisi yhtä aluetta, jollei Jorviin olisi haluttu varmistaa apteekkipalvelua.
Kaikki muut apteekit voivat vaihtaa nyt paikkaansa kaupungissa vapaasti. Sama koskee Vantaan apteekkeja.
Marraskuussa Korkein hallintooikeus eväsi valitusluvan päätöksestä poistaa Vantaan sijaintialueet.
Tämä merkitsee sitä, että Vantaalle perustetaan neljä uutta apteekkia ja kaikki apteekit saavat valita paikkansa kaupungin sisällä vapaasti. Vantaalla tulee olemaan 16 pää- ja 3 sivuapteekkia.
Sama edessä Helsingissäkin
Helsingissä on yhä peräti 15 sijaintialuetta, ja todennäköisesti rajat poistuvat tai vähenevät pääkaupungissakin.
– Jossain vaiheessa joudutaan pohtimaan, ovatko ne vielä tätä päivää, onko näin monta aluetta tarpeen. Mieluummin annamme apteekkareille mahdollisuuden sijoittaa apteekkinsa optimaaliselle paikalle emmekä turhaan rajoita sitä,
sanoo jaostopäällikkö Pirjo Rosenberg Fimeasta.
Helsingin apteekit ovat siirtyneet jo nykyisten sijaintialueiden sisällä kauppakeskuksiin tai niiden tuntumaan. Esimerkiksi Helsingin Kallio on yksi tiheimmin asuttuja kaupungiosia ja Torkkelinmäki sen sisällä kaikkien tihein väestökeskittymä.
Apteekit ovat siirtyneet kuitenkin yksi toisensa jälkeen kivijalasta ostoskeskuksiin tai niiden läheisyyteen. Jäljellä on vain Alppilan apteekki.
1. Kallion XIV apteekki siirtyi 2000 Viidenneltä linjalta Ympyrätalon läheisyyteen.
2. YA:n sivuapteekki siirtyi 2014 Vantaan Tammiston ostospuistoon.
3. Sörnäisten apteekki siityi Kurvista kauppakeskus Rediin 2018 (nyk. Kalasataman apteekki).
4. Apteekki 51 siirtyi 2019 Fleminginkadulta Triplaan.
5. Pasilan apteekki palasi 2019 väistötiloista asemalle eli Triplaan.
Uudet tai valmistumassa olevat kauppakeskukset kyselevät aktiivisesti apteekkeja, mutta Fimea kehottaa ottamaan yhteyttä ensin alueen apteekkareihin. Joskus myös uuden asuinalueen asukkaat kaipaavat apteekkia.
Noutolokerikkojen sijoittelu vapautunut
Hanakimmin asiakkaat ottavat yhteyttä silloin, kun apteekki siirtyy pois kotikulmilta.
– Voi olla, että se ei muuta edes kovin kauas, mutta asukas on tottunut siihen, että se on omassa korttelissa. Totta kai muutos vähän hankaloittaa asiointia, varsinkin jos liikkuu rollaattorilla.
Näissäkin tapauksissa Fimea kehottaa ottamaan yhteyttää alueensa apteekkariin.
– Apteekkarit suhtautuvat hyvin ja yrittävät palvella tarvittaessa vaikka kotiinkuljetuksilla. Apteekkari vastaa alueensa lääkehuollosta, sanoo Rosenberg.
Katveita voi paikata myös noutolokerikoilla. Vaikka laki asiasta odottaa vielä käsittelyä, Fimea on ohjeistanut, että noutolokerikon voi sijoittaa apteekin sijaintialueelle eikä välttämättä apteekin yhteyteen.
Rosenbergin mukaan sijaintialueita seurataan jatkuvasti, ja Fimea on valmis myös tarkentamaan niitä sekä perustamaan uusia apteekkeja, jos jokin alue uhkaa jäädä ilman palvelua.
