Apteekit torjuvat nuorisotyöttömyyttä
28.06.2013 09:28
KUN TULI AIKA kirjoittaa tämä kolumni, päätin soittaa lapualaiselle Leena Äystölle. Hän toimii Lakeus apteekin apteekkarina Lapualla. Kysyin häneltä, mikä olisi nyt ajankohtaista.
Tuli puheeksi yksityisten apteekkien merkittävä rooli farmasian opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoajina. Kesän myötä uudet harjoittelijat ovat taas rynnistäneet apteekkeihin.
Farmaseutin ja proviisorin tutkintoihin kuuluu pakollisena osana kaksi kolmen kuukauden harjoittelujaksoa. Yliopistojen apteekeissa harjoittelun suorittaa vain osa opiskelijoista. Yksityisten apteekkien panostus harjoittelupaikkojen tarjoajina on merkittävä.
Leena Äystön mukaan opetusapteekkina toimiminen pitää maakuntien apteekit ajan hermolla, mutta samalla vaatii apteekilta voimavaroja. Harjoittelijan kouluttaminen on satsaus rahallisesti ja varsinkin alkuvaiheessa se vaatii myös apteekin muiden työntekijöiden aikaa.
Keskustelin asiasta myös Helsingin yliopistossa farmasiaa opiskelevan nuoren, Anu Mäki-Panulan, kanssa. Hänen kokemuksensa mukaan apteekit ottavat harjoittelijoita vastaan mielellään. Kilpailu paikoista on kuitenkin kovaa varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Monet nuoret tahtovat suorittaa harjoittelun opiskelupaikkakunnallaan ja suuri osa suuntaa myös takaisin kotipaikkakunnalleen. Ulkomaillakin harjoitteluja suoritetaan ja monet opiskelijat tahtovatkin nykyään suorittaa osan tutkinnostaan ulkomaisessa yliopistossa tai harjoittelupaikassa.
Haluaisin kannustaa kaikkia vaihto-opiskelua harkitsevia nuoria tarttumaan Suomen EU-jäsenyyden tarjoamiin mahdollisuuksiin. EU:n opiskelija- ja nuorisovaihto-ohjelmat ovat eurooppalaisen yhteistyön parasta antia. Uskon, että kansainvälisellä kokemuksella on painoarvoa myös farmasian alalla.
Euroopan suurin ongelma on nuorisotyöttömyys. EU-alueen alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyysaste oli maaliskuussa 23,5 %. Kreikassa ja Espanjassa lähes kaksi kolmesta alle 25-vuotiaasta on vailla työtä.
Valitettavasti Suomi ei tee poikkeusta. Maamme vastaava luku on lähes 25 %. Alueelliset erot ovat suuria, Pohjois-Karjalassa nuorisotyöttömyysaste on 35 % kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 19,1.
Nyt Euroopan-laajuisesti puhuttavan nuorisotyöttömyyden torjumisessa on avainasemassa ensimmäisen työ- ja harjoittelupaikan tarjoaminen nuorelle. Näihin talkoisiin osallistuvat omalta osaltaan myös suomalaiset apteekit.
On arvokasta, että apteekit ja apteekkarit ympäri Suomea ovat valmiita tämän satsauksen tekemään. Harjoittelupaikan kautta avautuu monelle nuorelle myös kesätyöpaikka ja myöhemmin myös se elintärkeä ensimmäinen työpaikka.
Anneli Jäätteenmäki
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
nos 01.07.2013 18:19
Täytyy tässä vuodattaa, niin ei tarvitse itse joutua lääkitykselle. Nuorten apteekkialan ihmisten tulevaisuutta muokkaa ennen kaikkea kolme uhkaa. Ensimmäinen on yhteisvaluutta euro. Suomen kilpailukyvyn kannalta ainoa vaihtoehto on sisäinen devalvaatio eli yleisen palkkatason lasku, mikä puolestaan on tuhoisaa kokonaistaloudelle, koska velkojen euroarvoja ei lasketa palkkojen mukana. Seuraamuksena palkansaajan ostovoiman heikennys, verotulojen väheneminen, joka ruokkii lisää taantumaa jne.jne. Negatiivinen kierre on valmis. Olli Rehn ja co ajavat sisäistä devalvaatiota, vaikka kaikki näkevät mikä on lopputulos. Kaiken lisäksi EKP ei vieläkään avaa kunnolla rahahanoja (syy on poliittinen). Euro on kuin rämä koulubussi, jonka ohjaksissa on 3 promillen humalassa oleva kuski kyydissä mm. tulevat farmaseutit. Toinen uhka on keskusliikkeiden vaikutusvalta, jolla ajetaan Suomeen apteekkijärjestelmää, jossa duopoli kerää itselleen katteet jättäen vähemmän kannattavan toiminnnan apteekeille (reseptilääkkeet + lääkeneuvonta). Kolmas tekijä on ylikireä valtiovallan korvauspolitiikka, joka on osin liitoksissa eurokriisiin, mutta joka vaivaisi vaikka yleistä talouskriisiä ei olisi. Siinäpä europarlamentaarikolle talkoita.
HSSS 07.07.2013 21:07
Mielenkiintoista tekstiä Jäätteenmäeltä ja Nossilta.
Jäätteenmäellle sanoisin, että apteekit eivät omalta osaltaan vähennä nuorisotyöttömyyttä edes promillen tuhannesosia.
Itse olen ottanut oppilaita vuosittain jopa useampia kerrallaan turvatakseni farmaseuttisen työvoiman saatavuuden apteekkiini. Tässä olen onnistunut. Meillä ei ole milloinkaan ollut farmaseuttipulaa.
Mielenkiintoista on myöskin lukea ammattipoliitikon ajatuksia apteekeista. En ymmärrä kaikkea mitä Jäätteenmäki kirjoittaa. Ajatteleln itse huomattavan realistisemmin hänen mainitsemistaan asioista.
Nos kirjoittaa selvästi syvästi ajteltua asiaa Euroopan taloustilanteesta. Oma kompetenssini ei riitä asian ymmärtämiseen, mutta ehkäpä Jäättenmäellä sitä on. Kannattaisi hänenkin lukea Nossin ajatelmia.
Nossin ajatukset eivät taida kuitenkaan sopia EU-uskovaisten pirtaan.
Vahinko.
Mie Vuan 16.07.2013 10:01
Apteekit eivät pysty nuorisotyöttömyyttä vähentämään. Uusi tietotekniikka ja automaatio tuovat suorastaan paineita henkilökunnan vähentämiseen. Apteekkeja on niin vähän, että niiden osuus nuorisotyöttömyyden vähentämisessä on pisaraa pienempi meressä.
Olen enemmän huolestunut ylipäätään apteekkien koulutetun työvoiman (lue=farmaseuttien) saatavuudesta. Onko nykytrendi sellainen, että ensin tehdään F******n leivissä muutama vuosi chillaillen ja sitten mietitään, mitä isona tekisi? Pienille paikkakunnille tuntuu olevan erittäin vaikeaa saada ketään. On tietysti hieno homma, että alalle on ennätysmäärä halukkaita, mutta kiinnostaa tietää miksi? Onko F*****a ja sen monipuolisempi tarjonta syy? Vai onko F******n kasvu seurausta siitä, että apteekeissa on huono johto eikä työntekijä halua sitoutua yhteen paikkaan, jossa änkyrä istuu kopissaan ja pitää työntekijöitä välttämättömänä pahana? Näinä aikoina, kun lääkkeiden hinnat vain jatkavat laskuaan, hyvä ja sitoutunut porukka kyllä pystyy tekemään tulosta, niin apteekin asiakkaiden kuin itsensäkin hyväksi.
Myös opinnoissa voisi olla viilaamisen varaa. Onko opetus liian teoreettista? Kuinka paljon vielä jyystetään Heisenbergin epätarkkuusperiaatteita tai kärytetään upokkaita? Entistä enemmän pitää panostaa siihen, että farmaseutti saa annettua yksinkertaisen ja tehokkaan lääkeinormaation ilman farmakologista ähkyä. Ei ole mitään mieltä kertoa ummet ja lammet mekanismeista ja kysyä vielä asiakkaalta "onko vielä kysyttävää", kun asiakkaan vastine on siihen, "ei, mut jesaaks tää lääke?"
nos 18.07.2013 22:20
Kysyntä ja tarjonta. Siinä syyt työvoimanvuokrausfirmojen taksoille. Farmasian alan koulutusmäärät eivät ole kasvaneet samaa tahtia, mitä oetushallitus esimerkiksi on asettanut tavoitteeksi ja jossa huomioidaan alalta poistuma. Kouluksen on aloittanut viime vuosina noin 300 ihmistä, kun tarve-ennuste on noin 400. Toisaalta apteekkitoimipisteiden määrä on noussut 40 vuoden aikana noin 150 toimipisteellä. Alan naisvaltaisuus ei luonnollisesti paranna syrjäseutujen työvoimatilannetta. Kun lääkkeitä ei voi toimittaa kuin farmaseutti, on ala samassa ahdingossa kuin muu terveydenhuolto sillä erotuksella, että lääkkeiden hinnat ovat laskeneet viimeisten 8 vuoden aikana noin 20 %, kun taas terveydenhuollon palveluiden hinnat ovat nousseet vuosien 2005-2013 välillä keskimäärin 31 %. Apteekkialan tuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden hyötyjä on syönyt osaltaan taas alalle tulleet lisävelvoitteet, jotka lisäävät farmaseuttien työn määrää. Teknisten innovaatioiden hyöty on siis käytetty lisätöiden kehittämiseen.
Euro 03.10.2013 12:54
Minkä verran yliopistoissa annettavassa koulutuksessa opiskelijoille opetetaan myyntityötä ?
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|
nos 01.07.2013 10:53
Itsestään selvä asia, mutta sanonpahan kuitenkin. Apteekit ja kaikki organisaatiot ottavat harjoittelijoita ja muita työntekijöitä vain, jos työn tarve ja työn hinta kohtaavat. Normaali itkuvirsi tässä yhteydessä olisi marina liian kalliista työvoimasta, mutta koitanpas tehdä poikkeuksen: nuorten työllistämisen este apteekkialalle on tällä hetkellä eurojärjestelmä sekä lääkealan kova hintapolitiikka. Jälkimmäinen on hyväksyttävä syy (halvemmat lääkkeet), edellinen ei-hyväksyttävä syy. Eurojärjestelmä nahistaa Suomea pikkuhiljaa apteekkijärjestelmä mukaan lukien. Logiikka kärjistäen on kauppataseen krooninen alijäämä, kansakunnan velkaantuminen (julkinen ja yksityinen sektori), menojen leikkaaminen, apteekkitoiminnan alas ajaminen. Mikrotason ongelmat kuten esim. farmaseutin koulutuksen vastaavuus työelämän tarpeisiin ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta hiukan turhaannuttaa, kun jättäimäisiin ongelmiin ei ole tarjota muuta kuin toiveajattelua.