Antibioottien käyttö vähenee Suomessa edelleen
antibiootit 19.11.2019 13:15 ERJA ELO ISTOCKPHOTO
Antibiootteja käytetään Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät tiedot antibioottiresistenssistä. Toisaalta lääkärit eivät näe, että heidän käytännöissään olisi parannettavaa.
Euroopassa noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. Yhä useammat bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille, ja tilanne on pahenemassa.
Suomessa terveydenhuollon ammattilaisilla on eurooppalaista keskitasoa paremmat tiedot antibioottiresistenssistä, ilmenee Euroopan tartuntatautikeskuksen (ECD) ja jäsenmaiden kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli 18 500 terveydenhuollon ammattilaista Euroopassa, Suomesta vastaajia oli 770.
Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista mikrobilääkkeitä määräävistä ammattilaisista tunnisti oman roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa antibioottiresistenssin torjunnassa.
– Ammattilaiset tietävät hyvin, että antibioottien tarpeeton käyttö tekee niistä tehottomia, sanoo THL:n erityisasiantuntija Anna-Leena Lohiniva.
Ongelmallista sen sijaan on, että lääkärit eivät aina tunnista tarvetta muuttaa omia lääkkeen määräämisen käytäntöjään.
Yli 60 prosenttia suomalaisista vastaajista arvioi, ettei nykyisissä antibioottien määräämiseen, antamiseen ja jakeluun liittyvissä käytännöissä ole parannettavaa. Eurooppalaisista kyselyyn vastanneista kollegoista näin arvioi jopa 90 prosenttia.
– Tämä voi hidastaa uusien ja parempien antibiootteihin liittyvien käytäntöjen omaksumista, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.
Antibiootteja käytetään Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Viime vuonna Euroopassa käytettiin bakteerilääkkeitä keskimäärin 20 annosta vuorokaudessa jokaista 1 000 asukasta kohden. Suomen vastaava luku oli 17.
THL:n mukaan antibioottien kulutus on vähentynyt Suomessa vuodesta 2011 lähtien sairaaloissa ja avohoidossa lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Suomessa on EU-maiden keskiarvoa selvästi vähemmän moniresistenttejä bakteereja.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|