Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yhä vakavampi ongelma
antibioottiresistenssi 12.11.2018 09:12 ERJA ELO INGIMAGE
Tällä viikolla vietetään maailman antibioottiviikkoa ja sunnuntaina 18.11. Euroopan antibioottipäivää.
Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC.
Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. Antibioottiresistenssin arvioitu tautitaakka on jo lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin tautitaakka yhteensä.
Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, ja Pohjoismaissa resistenssitilanne on parempi kuin muissa EU-maissa. Suomen hyvä tilanne ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa.
Tästä huolimatta antibioottiresistenssin torjuntaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota.
– Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma, johon täytyy suhtautua vakavasti myös Suomessa. Suurin tautitaakka kohdistuu hoitolaitoksiin. Infektioiden ehkäisy sekä resistenttien bakteerien leviämisen estäminen ovat avainasemassa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.
Antibioottien käyttö lisää resistenssiä
Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti.
Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottien liian laaja käyttö lisää myös antibioottiresistenssiä, joten antibiootteja tulisi käyttää aina harkiten. THL seuraa ja tukee antibioottiresistenssin torjuntaa.
Euroopan tartuntatautikeskus ECDC on arvioinut kahdeksan eri antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin tautitaakkaa kansanterveydelle Euroopassa. Tautitaakka kuvaa antibioottiresistenssin takia menetettyä terveyttä ja elinvuosia koko väestössä. Vastaava tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2007.
Tupakka nopeuttaa influessarokotteen valmistumista
|
Lääkärit kannattavat, mutta eivät määrää biosimilaareja
|
Kolmikymppisen ruokavalio voi näkyä muistissa viisikymppisenä
|
Espoon uudet apteekkiluvat hakuun tällä viikolla
|
Kuka määräisi biosimilaarit käyttöön?
|
Apteekkien kuljetuskumppani tähyää Keski-Eurooppaan
|
Tulli varoittaa hengenvaarallisista opioidia sisältävistä lääkeväärennöksistä
|
Painonnousu 20–40-vuotiaana ennakoi verenpaineen kohoamista
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Sokerin vähentäminen elintarvikkeissa estäisi diabetesta ja lasten lihomista
|
Apteekkari 2019 -seminaari alkoi
|
Esperi Care kehittää lääkitysturvallisuutta apteekkien kanssa
|
Apteekkien toimitusvarmuus ─ Suomi voittaa Ruotsin
|
Apteekkariliitto Nenäpäivän pääyhteistyökumppaniksi
|
Lääkitysremontti kaatui kiireeseen
|
Valmiina löylyyn – puheenjohtajan sauna lämpiää arkena ja pyhänä
|
Suomalaiset arvostavat apteekkien lääkevaihtoa
|
Riihimäen Aarre Apteekki sai terveyspisteen
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Minna Reijonen valittiin kansanedustajaksi
|
Ehdokkaat: apteekkiomistus pysyköön proviisoreilla
|
Lääkekaaos kuriin – annosjakelun kasvu sai vauhtia
|
Puolesta asiointi apteekissa helpottuu
|
Komissio vahvisti yleisen antibiootin rajoitukset – myyntilupia perutaan
|
Demokratian juhlaa – ja arkea
|
Suoliston mikrobeilla mahdollisesti vaikutus verenpaineeseen
|
Lääkkeiden pikatoimitukset alkavat
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Pois toksinen positiivisuus!
|
Vuosikymmen viitehintaa
|