Ammattilaisen velvollisuus
10.10.2014 10:27
INFLUENSSAKAUDEN LÄHESTYESSÄ alkaa jokavuotinen kädenvääntö siitä, pitäisikö kausi-influenssarokotus ottaa vai ei.
Tutkimusnäyttö puhuu vankasti rokotusten hyötyjen puolesta. Rokotuskattavuus on silti vaatimaton. Viime influenssakaudella esimerkiksi alle kolmivuotiaiden rokotuskattavuus kyllä nousi edelliseen kauteen verrattuna, mutta oli silti vain 16 prosenttia. Tilanne oli hieman parempi yli 65-vuotiailla, joilla kattavuus nousi 37 prosenttiin.
Virheelliset uskomukset rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ovat juurtuneet syvälle. Osaltaan luottamusta horjuttivat sikainfluenssarokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset. Tieto siitä, että kausi-influenssan ehkäisyyn annettavat rokotteet ovat olleet käytössä jo 1970-luvulta ilman pandemiarokotteen kaltaisia haittoja, ei ole avautunut laajalle yleisölle. Tiedotusta täytyy siis jatkaa väsymättä.
Myös ammattilaisten esimerkki vaikuttaa. Esimerkiksi HUS:in henkilökunnasta rokotettiin viime vuonna vain alle 60 prosenttia.
Mutta esimerkki rokotuksen ottamiseen ei ole ainoa tapa, jolla terveydenhuollon ammattilainen vaikuttaa asiakkaansa/potilaansa influenssasuojaan.
Uusimmassa Sic!-lehdessä julkaistu sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen kirjoitus tiivistää sanoman erinomaisesti jo otsikkoon: ” Henkilökunnan influenssarokotus on suositus – potilaan suojaaminen on velvoite.”
Ruotsalainen toteaa katsauksensa lopuksi, että ”rokottamaton henkilö ei saisi työskennellä vakavalle influenssalle alttiiden potilaiden läheisyydessä. Ellei työntekijä ota rokotetta, hänen tulisi influenssakauden aikana käyttää potilastyössä maskia, joka suojaa häntä itseään ja potilasta. Terveydenhuollossa maskin käyttö yhdessä käsihygienian kanssa kuuluu normaaliin infektioiden torjuntaan.”.
Minun suositukseni puolestaan on, että lue Eeva Ruotsalaisen artikkeli ennen kuin itse päätät kausi-influenssarokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä. Ammattilaisen velvollisuus on ottaa selvää faktoista.
TIINA KUOSA
Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa.
Eeva Ruotsalaisen Sic!-lehden numerossa 3/2014 julkaistu juttu >
Osallistu keskusteluun
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|