Ammattikortti on osa ammatti-identiteettiä
28.05.2009 12:01
SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS otetaan parin vuoden sisällä kattavasti käyttöön koko maassa. Reseptit sisältävän kansallisen reseptikeskuksen käyttöön ovat lain mukaan oikeutettuja vain terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä toimivat lääkärit, hammaslääkärit, farmaseutit ja proviisorit.
Reseptikeskukseen pääsy edellyttää Valviran myöntämää ammattivarmennetta. Sen avulla henkilö todistaa oikeutensa määrätä tai toimittaa lääkkeitä, siis ammatinharjoittamisoikeutensa. Konkreettisesti se merkitsee henkilökohtaista kuvallista ammattikorttia, jonka voimassaolo on uudistettava viiden vuoden välein.
Ammattikortteja on jo tuotettu sähköisen lääkemääräyksen ensimmäisten käyttöönottoalueiden henkilöstölle Turussa ja Kotkassa parinkympin kappalehintaan. Volyymien kasvaessa hinta oletettavasti laskee. Korttien laajamittaisen käyttöönoton prosesseja ja kustannusvastuita pohditaan parhaillaan STM:ssä. Virkamiesten lähtökohtana on ollut se, että ammattikorttien hankinta ja niistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat työnantajalle. Ammattikortit eivät kuitenkaan rajaa ammatinharjoittamista vain tiettyyn toimipaikkaan.
Sähköisen lääkemääräyksen odotetaan nopealla aikataululla muodostuvan yleisimmäksi tavaksi määrätä ja sen seurauksena myös toimittaa lääkkeitä. Apteekkien perustehtävä on lääkkeiden toimittaminen, ja se kuuluu kaikkien apteekeissa vakinaisesti ja tilapäisesti työskentelevien farmaseuttien ja proviisoreiden tehtäviin.
Jos ammattikortin hankkiminen on työnantajan vastuulla, on laillistettu farmasian ammattihenkilö ammatinharjoittamisen suhteen riippuvainen työnantajastaan.
Näinhän asia ei voi olla.
Tutkinto ja sen perusteella myönnetty oikeus ammatinharjoittamiseen kuuluvat vain ja ainoastaan ammattihenkilölle itselleen. Kuten myös kaikki asiaan kuuluvat dokumentit, asiakirjat ja muu ammattipätevyydestä todistava materiaali. Ammattikortti tulee olemaan osa ammatti-identiteettiä. Sen hankkiminen ja ajan tasalla pitäminen eivät siten voi olla kenenkään muun kuin ammattihenkilön omalla vastuulla. Jos näin ei tehdä, saattaa korttipelistä tulla jopa työskentelyä estävä tai ainakin työhön pääsyä hidastava tekijä työntekijöille ja mahdoton urakka työnantajille, erityisesti julkisessa terveydenhuollossa. Parasta olisi, jos ammattikortti annettaisiin jatkossa kaikille siihen oikeutetuille jo laillistuksen yhteydessä.
Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.
Osallistu keskusteluun
Korkea leposyke ennustaa terveiden sydänriskejä
|
Varovaisuutta diklofenaakin käyttöön
|
Diabetes ja syöpä liittyvät toisiinsa
|
Tiedossa runsas hyttyskesä
|
C-vitamiini voi lievittää rasitusastmaa
|
Tarkista työntekijän ammattioikeudet
|
Punkki voi tartuttaa riketsian
|
Äärimmäinen muistitesti
|
Kokonaisarviointi parantaa iäkkäiden terveydentilaa
|
Luonnonläheisyys ehkäisee allergiaa
|
Potilasturvallisuus huolestuttaa Ruotsin apteekeissa
|
EMA rajoittaa retigabiinin käyttöä
|
Kateellinen hyvinkääläisille
|
Probiootit estävät antibioottiripulia
|
Laiton lääketuonti rehottaa
|
Farmasia houkutteli hakijoita
|
Monet statiinit altistavat diabetekselle
|
Oraali-insuliini myötätuulessa
|
Apteekki taskussa
|
Ergonomia kuntoon apteekissa
|
10 miljoonaa sähköistä reseptiä
|
Vihreän ristin puolesta
|
Kadonneen biljoonan metsästys
|
Narkolepsiariski kasvoi myös aikuisilla
|
Väitös: Verenpaineen hoito ontuu
|
Ehkäisypilleri tarpeeksi turvallinen
|
Allergiat lisäävät keuhkoahtaumaa sairastavien oireilua
|
Susanna Huovinen peruspalveluministeriksi
|
Apteekista neuvoja vatsavaivojen hoitoon
|
Myyjiä tuijottavat asiakkaat
|