Ammattikortti on osa ammatti-identiteettiä
28.05.2009 12:01
SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS otetaan parin vuoden sisällä kattavasti käyttöön koko maassa. Reseptit sisältävän kansallisen reseptikeskuksen käyttöön ovat lain mukaan oikeutettuja vain terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä toimivat lääkärit, hammaslääkärit, farmaseutit ja proviisorit.
Reseptikeskukseen pääsy edellyttää Valviran myöntämää ammattivarmennetta. Sen avulla henkilö todistaa oikeutensa määrätä tai toimittaa lääkkeitä, siis ammatinharjoittamisoikeutensa. Konkreettisesti se merkitsee henkilökohtaista kuvallista ammattikorttia, jonka voimassaolo on uudistettava viiden vuoden välein.
Ammattikortteja on jo tuotettu sähköisen lääkemääräyksen ensimmäisten käyttöönottoalueiden henkilöstölle Turussa ja Kotkassa parinkympin kappalehintaan. Volyymien kasvaessa hinta oletettavasti laskee. Korttien laajamittaisen käyttöönoton prosesseja ja kustannusvastuita pohditaan parhaillaan STM:ssä. Virkamiesten lähtökohtana on ollut se, että ammattikorttien hankinta ja niistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat työnantajalle. Ammattikortit eivät kuitenkaan rajaa ammatinharjoittamista vain tiettyyn toimipaikkaan.
Sähköisen lääkemääräyksen odotetaan nopealla aikataululla muodostuvan yleisimmäksi tavaksi määrätä ja sen seurauksena myös toimittaa lääkkeitä. Apteekkien perustehtävä on lääkkeiden toimittaminen, ja se kuuluu kaikkien apteekeissa vakinaisesti ja tilapäisesti työskentelevien farmaseuttien ja proviisoreiden tehtäviin.
Jos ammattikortin hankkiminen on työnantajan vastuulla, on laillistettu farmasian ammattihenkilö ammatinharjoittamisen suhteen riippuvainen työnantajastaan.
Näinhän asia ei voi olla.
Tutkinto ja sen perusteella myönnetty oikeus ammatinharjoittamiseen kuuluvat vain ja ainoastaan ammattihenkilölle itselleen. Kuten myös kaikki asiaan kuuluvat dokumentit, asiakirjat ja muu ammattipätevyydestä todistava materiaali. Ammattikortti tulee olemaan osa ammatti-identiteettiä. Sen hankkiminen ja ajan tasalla pitäminen eivät siten voi olla kenenkään muun kuin ammattihenkilön omalla vastuulla. Jos näin ei tehdä, saattaa korttipelistä tulla jopa työskentelyä estävä tai ainakin työhön pääsyä hidastava tekijä työntekijöille ja mahdoton urakka työnantajille, erityisesti julkisessa terveydenhuollossa. Parasta olisi, jos ammattikortti annettaisiin jatkossa kaikille siihen oikeutetuille jo laillistuksen yhteydessä.
Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|