Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
Lääkehoito 20.11.2018 08:05 OLLI-PEKKA TIAINEN INGIMAGE
Keskushermostoon vaikuttavien rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden päällekkäiskäyttöä opioidien kanssa tulisi välttää, sillä jo yksittäinen lääke lisää Alzheimer-potilaiden vakavien haittavaikutusten ja -tapahtumien riskiä.
Unilääkkeiden ja vahvojen kipulääkkeiden päällekkäiskäyttö on yleistä Alzheimerin hoidossa. Viidennes Alzheimeria sairastavista käyttää samanaikaisesti unilääkkeitä ja opioideja, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimus.
Lääkkeiden päällekkäiskäyttö oli vielä yleisempää vertailuhenkilöillä, mutta Alzheimerin tautia sairastavat käyttivät useammin vahvoja opioideja. Kaikista käyttäjistä joka toisella päällekkäiskäyttö oli pitkittynyttä ja kesti yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta.
Pitkäaikainen päällekkäiskäyttö oli yhteydessä keuhkosairauksiin, osteoporoosiin ja aiemmin koettuun lonkkamurtumaan, mutta myös aiempaan päihdeongelmaan ja pitkäaikaiseen unilääkkeiden käyttöön. Näillä potilasryhmillä päällekkäiskäyttö on erityisen riskialtista ja voi lisätä keuhkokuumeen, luunmurtumien ja lääkkeiden väärinkäytön riskiä.
Alzheimerin tautia sairastavilla yleisin lääkeyhdistelmä oli rauhoittava bentsodiatsepiini ja heikko opioidi, verrokeilla bentsodiatsepiinien kaltainen unilääke ja heikko opioidi. Alzheimer-potilaat käyttivät vahvoja opioideja yhtä aikaa bentsodiatsepiinin yleisemmin kuin vertailuryhmä.
Selittäjänä ehkä lääkelaastari
Eroa voi selittää se, että Alzheimerin tautia sairastavien kipua hoidetaan usein lääkelaastarilla, ja Suomessa myytävät laastarivalmisteet sisältävät keskivahvaa tai vahvaa opioidia.
Keskushermostoon vaikuttavien rauhoittavien ja unilääkkeiden päällekkäiskäyttö opioidien kanssa on huolestuttavaa, sillä jo yksittäinen lääke lisää vakavien haittavaikutusten ja -tapahtumien riskiä, erityisesti kun on kyse Alzheimerin tautia sairastavista hauraista vanhuksista.
Päällekkäiskäytön riskit ovat usein suurempia kuin hoidosta saatava hyöty, joten tarpeetonta päällekkäiskäyttöä tulisi välttää.
Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista rekisteripohjaista MEDALZ-tutkimusta, jossa seurataan vuosina 2005–2011 Alzheimerin tautiin sairastuneita suomalaisia. Tutkimusaineistoon kuului 70 718 Alzheimerin tautiin sairastunutta.
Tieto lääkeostoista saatiin KELAn reseptitiedostosta. Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella ja julkaistiin International Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä.
