Sydänkuolleisuuden väheneminen voi kuitenkin olla uhattuna, sillä riskitekijöiden pitkäaikaisessa positiivisessa kehityksessä on tapahtunut muutos.

Suomalaiset kuolevat yhä harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin. Työikäisten sydäntautikuolemat ovat vähentyneet 70-luvusta yli 80 prosenttia.

Myös vanhemmissa ikäryhmissä sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on suuresti vähentynyt. Samaan aikaan keskimääräinen elinajan odote on pidentynyt noin kymmenellä vuodella.

Sydän- verisuonitautikuolleisuus nousi jyrkästi 50-luvulta 60-luvulle asti. Vuoteen 2000 asti sydän- ja verisuonitaudit olivat työikäisten yleisin kuolinsyy.

Ennenaikaisen kuolleisuuden laskun taustalla on tunnettujen riskitekijöiden pitkäaikainen väheneminen ja tautien hoidon paraneminen. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, korkea verenpaine ja korkea veren kolesterolitaso.

Viimeisten kymmenen vuoden ajalta on kuitenkin viitteitä verenpaineen laskun pysähtymisestä, ja kolesterolitaso näyttäisi kääntyneen nousuun. Tupakointi on vielä laskussa, ja lihavuuden ja diabeteksen yleistymisen pysähtymisestä on merkkejä.

Yleisin kuolinsyy tällä hetkellä on syöpä, mutta myös työikäisten syöpäkuolemat ovat vähentyneet huomattavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan syynä ovat erityisesti tupakoinnin väheneminen ja hoidon paraneminen.

Tapaturmiin ja väkivaltaan kuollaan työiässä harvemmin kuin ennen. Alkoholikuolemat ovat sen sijaan hieman yleistyneet.

Lisää aiheesta