Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Suomalaisten perimä kiinnostaa lääkekehittäjiä

Lääkekehitys   01.08.2014 12:37 ISTOCKPHOTO

kuva: iStockphoto, kuva: iStockphoto

Ainutlaatuinen geeniperimä tarjoaa tutkijoille oikoreitin lupaavien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen.

Suomalaisilta löytyy muita kansoja enemmän geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin täysin toimimattomaksi ja suojaavat siten esimerkiksi sydäntaudeilta.

PLOS Genetics -tiedelehdessä julkaistusta laajasta tutkimuksesta selviää, miten merkittävällä tavalla asutushistoria ja nälänhädät ovat muovanneet suomalaisten geeniperimää.

Tutkimuksessa tutkittiin yli 80 harvinaista koko geenin hiljentävää muutosta yli 30 000 suomalaisessa. Osa tutkituista geenimuodoista on vakavia tautimutaatioita, jotka periytyessään molemmilta vanhemmilta lapselle aiheuttavat erilaisia sairauksia tai jopa kuoleman.

Vielä mielenkiintoisempia ovat tutkimusryhmän mielestä ne geenit, joiden täydellinen toimimattomuus ei aiheuta minkäänlaisia terveydellisiä ongelmia, mutta sen sijaan suojaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeilta.

- Tällaiset ”suojageenit” ovat mielenkiintoisia lääkekehityskohteita. Perinteisesti tutkimuksiin tarvitaan eläinmalli, esimerkiksi poistogeeninen hiiri. Suomalaisten ainutlaatuinen geeniperimä tarjoaa meille todellisen oikoreitin lupaavien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen, kertoo tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista ja Harvardin yliopiston ja MIT:n Broad Instituutista.

Väestössä terveinä elävät ”poistogeeniset” ihmiset ovat ikään kuin luonnon tuottama koemalli, jonka avulla tutkijoiden on mahdollista saada lisää tietoa sairauksien syistä sekä löytää uusia, entistä turvallisempia lääkekehityskohteita.

- Jos ihmiset pärjäävät hyvin vuosikymmeniä ilman jonkun geenin geenituotetta, on todennäköistä että kyseisten geenituotteiden määrän vähentäminen esimerkiksi lääkkeiden avulla ei aiheuta merkittäviä sivuvaikutuksia, Palotie jatkaa.

ERJA ELO

Arkisto


Sivuapteekin siirtyminen Kymenlaakson keskussairaalaan jumissa
12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN

12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN


Tuore väitös: Statiinihoitoa toteutta ohjeen mukaisesti vain puolet
11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN

Lääkehoito 11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN


Millaista on apteekin arki terveyskeskuksen tiloissa?
11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN


Uusi lääke lupaa helpotusta vaikeaan atooppiseen ihottumaan
09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM


Dementialääkitys aloitetaan usein liian myöhään
09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM


D-vitamiinin puutos lisää kroonisen päänsäryn riskiä
04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN

D-vitamiini 04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN


Tutkimus: Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin
04.01.2017 08:28

Apteekki palvelee 04.01.2017 08:28


EMA näyttää tietä – Lääketutkimukset avataan vihdoin julkisiksi
03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM


Siirtymäaikaa vielä kolme vuotta – ketjut uhmaavat Viron tulevaa apteekkisääntelyä
02.01.2017 09:56 Rain Kooli

Apteekkijärjestelmä 02.01.2017 09:56 Rain Kooli


Arkkiatri Pelkonen: "Teknologia käy kalliiksi, jos se tuota terveyttä"
22.12.2016 13:22

22.12.2016 13:22