Väestön ruokavalio sisältää enemmän rasvaa ja vähemmän hiilihydraatteja kuin viisi vuotta aiemmin. Lähes 40 vuotta jatkunut rasvan käytön lasku on kääntynyt nousuun.

Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012 -tutkimuksesta.

Kokonaisrasvan nousu johtui ennen kaikkea kovien rasvojen käytön kasvusta, mutta myös pehmeiden rasvojen käyttö kasvoi. Rasvasta kovan osuus on työikäisillä 15 prosenttia ja ikääntyneillä 14 prosenttia energian saannista, kun suositus on 10 prosenttia.

Kovan rasvan osuus on lisääntynyt verrattuna viiden vuoden takaiseen FINRISKI 2007 -tutkimukseen. Kova rasva nostaa veren kolesterolitasoa, mikä havaitttiin FINRISKI 2012 -tutkimuksessa mitatuissa seerumin kohonneissa rasva-arvoissa.

– FINRISKI 2012 tulokset vahvistavat arviota siitä, että huolet suomalaisten kolesterolin ja verenpaineen osalta todella liittyvät kovan rasvan ja suolan saannin lisääntymiseen. Hiilihydraattien saannin väheneminen näyttää kohdistuneen runsaasti kuitua sisältäviin ruokiin kuten ruisleipään eikä sokeriin, mikä ei ole suotuisaa kokonaisravitsemuksen kannalta, painottaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Erkki Vartiainen.

Pehmeiden rasvojen saanti on lisääntynyt ja on nyt suositusten mukaista. Näitä rasvahappoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta. 

D-vitamiinin saanti parantunut

Useimpia vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan ruoasta riittävästi. Ainoastaan folaatin saanti ja naisilla raudan saanti on liian vähäistä. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.

D-vitamiinin saanti on lisääntynyt ja miehet saavat sitä riittävästi. Naisilla saanti alittaa hieman suositellun tason, mutta D-vitaiinivalmisteen käyttö nostaa saannin riittäväksi.

Myös kalan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt edellisestä FINRISKI-tutkimuksesta. Naiset käyttävät niitä miehiä enemmän. Naisten ruokavalio sisältää enemmän kuitua kuin miesten.

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset tulossa

Uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkistettiin eilen torstaina (3.10.). Niissä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ruokavalioon kokonaisuutena.

Yli sadan pohjoismaisen tutkijan yhteistyönä syntyneet suositukset sisältävät myös ravintoainekohtaiset saantisuositukset. D-vitamiinin saantisuositusta on hieman nostettu yli 2-vuotiailla ja aikuisilla sekä iäkkäillä henkilöillä. Myös seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman nostettu.

Rasvan osuuden vaihteluvälin ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien päivittäisen saantisuosituksen vaihteluvälin alarajaa on puolestaan hieman laskettu. Rasvan ja hiilihydraattien laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kovien rasvojen osuutta edelleen korostetaan ja hiilihydraatit tulisi saada pääosin kuitupitoisista ruoka-aineista.

Pohjoismaisiin suosituksiin pohjautuvat kansalliset ravitsemussuositukset valmistellaan loppuvuoden aikana ja ne julkaistaan ensi tammikuussa.

TIINA KUOSA