Viron poliittiset voimasuhteet mitataan uudelleen vuoden 2019 vaaleissa. Apteekkiuudistuksen takaraja on niiden jälkeen noin kahdeksan kuukauden päässä.

Sen huomaa heti, kun kävelee Tallinnan ydinkeskustassa vähän aikaa tarkkaavaisin silmin: Vajaan neliökilometrin alueella toimii vähintään kymmenen apteekkia. Moni sijaitsee alle sadan metrin päässä kilpailijastaan.

Eikä pelkästään kilpailijastaan. Keskustaa halkovan Narvan maantien laidalla tapaa 800 metrin matkalla kolme Benu-ketjun vihertävän väristä lääkemyymälää.

Nimenomaan lääkemyymälää, eikä apteekkia, sanoo Viron proviisoriseuraa johtava Karin Alamaa-Aas.

– Sitä eroa ei välttämättä edes huomaa, ennen kuin sen kokee omakohtaisesti, eräs nuori farmaseutti totesi siirryttyään töihin isoon ketjuun. Olet hankkinut monipuolisen ammattitaidon läpäisemällä vaativan koulutuksen, mutta isossa ketjuapteekissa päädyt käytännössä vain myyjäksi, Alamaa-Aas kertoo.

On siis ymmärrettävää, että proviisoriseura on tyytyväinen vuonna 2015 parlamentissa hyväksyttyyn lakimuutokseen, jonka mukaan viimeistään vuonna 2020 apteekkien enemmistöosakkaina voivat olla vain proviisorit.

Kilpailuvirasto apteekkiketjujen puolella

Kaikkia uudistus ei kuitenkaan miellytä. Varsinkin isot, lääketukuille kuuluvat apteekkiketjut aikovat taistella vastaan.

– Isot ketjut eivät ole tähän mennessä tehneet mitään noudattaakseen lakia. Takarajaan on toki vielä kolme vuotta aikaa, mutta markkinajohtajien toimettomuus kertoo niiden uskosta siihen, että laki vielä muuttuu heille sopivaan suuntaan, Alamaa-Aas kuvailee.

Tätä uskoa viestittää myös Benu-apteekkiketjun omistavan Tamro Balticsin toimitusjohtaja Leon Jankelevitsh.

– Toivon, että määräajan lähestyessä poliitikot kuitenkin ymmärtävät, että laki ei ole nykymuodossaan toteutuskelpoinen. Se aiheuttaa haittaa potilaille, proviisoreille ja yrityksille sekä vahingoittaa Viron mainetta yrittäjäystävällisenä ympäristönä, Jankelevitsh sanoo.

Hänen mukaansa Viron lainmuutokseen on kiinnittänyt huomiota myös Euroopan komissio.

– Sen suunnalta on odotettavissa toimia, minkä lisäksi asian tiimoilta on kesken monta oikeusjuttua myös Viron sisällä.

Karin Alamaa-Aas kertoo proviisoriseuran kohtaavan jatkuvasti isojen apteekkiketjujen vastarintaa.

– Ne taistelevat kaikin keinoin, ennen kaikkea mediassa, jossa tapaa jatkuvasti lakia vastustavia kannanottoja.

Viime vuoden lopussa apteekkijätit saivat puolelleen myös Viron kilpailuviraston, joka julkisesti ilmoitti puoltavansa nykylain purkamista. Viraston mukaan laki rajoittaa kilpailua.

Kilpailua torjutaan kannattamattomallakin toiminnalla

Viron sosiaali- ja terveysministeriö ei ole puolestaan nähnyt tarvetta lainsäädännön muuttamiseen.

Ministeriön apulaiskansliapäällikkö Ivi Normet muistutti tämän vuoden alussa julkisessa kirjeessään, että vuonna 2009 kilpailuvirasto piti ongelmallisena juuri päinvastaista tilannetta – että 90 prosenttia virolaisapteekkien myynnistä on peräisin suurista apteekkiketjuista, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti kytköksissä kahteen suurimpaan lääketukkuun.

Normetin mainitsemassa seitsemän vuoden takaisessa kannanotossaan kilpailuvirasto viittasi myös käytäntöön, jolla isot apteekkiketjut ovat pyrkineet estämään kilpailijoiden laajentumisen tai tulon markkinoille: strategisesti merkittävillä alueilla oman ketjun apteekkeja on pidetty toiminnassa myös silloin, kun niiden toiminta on ollut taloudellisesti kannattamatonta.

Proviisoriseuran puheenjohtajan mukaan Viron apteekkimarkkinoilla on selvää ylitarjontaa: Kun EU:ssa on keskimäärin yksi apteekkitoimipiste 4 600 asukasta kohden – ja Suomessa tuo luku on 6 700 – Virossa yksi toimipiste palvelee keskimäärin 2 700 asukasta.

98 prosenttia virolaisista asuu korkeintaan 30 minuutin ajomatkan päässä lähimmästä apteekista.

– Kyse ei siis ole siitä, etteikö apteekkiverkko olisi kattava, vaan siitä, että niitä on lukumääräisesti liikaa. Otetaan vaikka 2 000 asukkaan Tamsalu, jossa oli hyvin toimiva proviisoriapteekki – mutta Euroapteek-ketjun piti väen väkisin tunkea sinne oma toimipiste. Nyt ei kumpikaan oikein pärjää, Karin Alamaa-Aas kuvailee.

500 apteekkia 1,3 miljoonan asukkaan Virossa tarkoittaa myös, että maassa on pulaa proviisoreista ja farmaseuteista. Täysin vapaan kilpailun aikoihin vuonna 2014 pulaa oli jopa lääkkeistä.

Lain tulevaisuus on epävarma

Apteekkien omistus ja perustaminen ovat lopulta poliittisia kysymyksiä, mutta virolaispoliitikot eivät ole tarttuneet aiheeseen kovin hanakasti. Moni pitää aihetta monimutkaisena ja hankalana.

Hyvä esimerkki on nykylain hyväksymisen aikoihin vuonna 2015 Viron parlamentin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toimineen sosiaalidemokraatti Heljo Pikhofin reaktio.

– Voi ei, siitähän on jo kamalasti aikaa. Minun pitäisi kaivaa ne sen aikaiset paperit jostain esiin ja kaikkea… Pikhof melkeinpä säikähtää yhteydenottoani.

Kuvaavaa on sekin, että lakimuutoksesta äänesti vuoden 2015 helmikuussa vain 52 kansanedustajaa 101:stä. Kyseessä ei siis ole aihe, joka täyttäisi parlamentin istuntosalin.

Entä miltä näyttää apteekkilain tulevaisuus Viron uuden, keskustapuolueen, sdp:n ja uuskonservatiivisen IRL:n hallituksen aikana?

Sosiaali- ja terveysministeri Jevgeni Ossinovski ei ainakaan ole ensimmäisenä purkamassa sovittua omistuksensiirtoa ketjuilta proviisoreille.

Myös keskustapuolue on ollut uudistuksen suurimpia puolestapuhujia. Toisin kuin kolmas hallituskumppani.

– Laki pitäisi purkaa, tai meillä on 1. tammikuuta 2020 joko roppakaupalla keskeneräisiä oikeusjuttuja tai mieletön määrä suljettuja apteekkeja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan nykyinen puheenjohtaja, IRL:ää edustava Aivar Kokk ilmoittaa ykskantaan.

Hänen mukaansa koko nykylaki säädettiin pikavauhtia vuoden 2015 vaalien alla eikä kukaan oikein pysähtynyt harkitsemaan, mitä se voi tuoda tullessaan. Toisaalta Kokk ei usko, että lakia enää muutetaan – ainakaan tällä hallituskaudella.

Poliittiset voimasuhteet tosin mitataan uudelleen vuoden 2019 vaaleissa. Apteekkiuudistuksen takaraja on niiden jälkeen noin kahdeksan kuukauden päässä. Isojen ketjujen lobbauksesta on odotettavissa kovaa.

Lisää aiheesta