Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Selvitys Torniosta: Lääkitystiedon eri lähteissä merkittäviä eroja

Potilasturvallisuus   08.12.2017 11:32  INKERI HALONEN ISTOCKPHOTO

,

Vain viiden potilaan oma ilmoitus lääkityksestään vastasi Reseptikeskuksessa olevia tietoja. Yhdeksän potilaan tiedot puolestaan vastasivat terveyskeskuksessa olevia tietoja. Tutkittavia oli noin 50.

Kolme eri tietolähdettä, kaikissa erilaiset tiedot samasta asiasta.

Mikä tiedoista on siis oikea?

Tätä proviisorit Niina Makkonen ja Liisa Vähälassi selvittivät noin 50 torniolaisen ikäihmisen lääkitystietojen osalta.

Kelan ylläpitämä Reseptikeskus kertoi yhtä tarinaa, Tornion terveyskeskuksen tietojärjestelmä toista.

Ja kolmannen kertoi asiakas itse puhelimitse joko Makkoselle tai Vähälassille.

Erot olivat paikoin merkittäviä.

– Vain viiden potilaan oma ilmoitus lääkityksestään vastasi Reseptikeskuksessa olevia tietoja. Yhdeksän potilaan tiedot puolestaan vastasivat terveyskeskuksessa olevia tietoja, Makkonen kertoo.

Tietojen selvittäminen ja vertaaminen kävi salapoliisityöstä

Tornion kaupungin, Helsingin yliopiston ja Tornion II Alatornion apteekin kanssa tehty yhteistutkimus kohdistettiin yli 75-vuotiaisiin torniolaisiin, joiden käytössä oli vähintään seitsemän reseptilääkettä tai ravintolisää ja joiden lääkitystä ei ollut tarkastettu kahden viime vuoden aikana.

Tutkimus oli Makkoselle ja Vähälassille varsinaista salapoliisityötä.

He saivat aluksi sairaanhoitajan tulostamat lääkelistat Tornion terveyskeskuksen Pegasos-tietokannasta.

Sen jälkeen proviisorit perehtyivät tutkittavien Reseptikeskuksen tietoihin.

Listojen saamisen jälkeen Makkonen ja Vähälassi soittivat tutkimukseen osallistuville ja pyysivät heitä kertomaan kaikista käytössä olevista lääkkeistään.

Kun lääkityslista oli saatu kuntoon, alkoi turvallisuuden tarkastelu

Kun kokonaiskäsitys kunkin potilaan lääkityksestä oli valmis, alkoi lääkityksen turvallisuuden tarkastelu.

Makkonen ja Vähälassi tarkastivat ensin lääkkeiden yhteisvaikutukset yhden tietokannan avulla, sitten lääkkeiden soveltuvuuden iäkkäille käyttämällä toista tietokantaa.

Kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia löytyi yhteensä 58, eli joillakin potilailla oli niitä lääkityksessään useampia.

Yleisimmin kyse oli varfariinista, eli verenohennuslääkkeestä.

Noin puolella tutkittavista oli käytössään lääkkeitä, joiden ei katsota soveltuvan iäkkäiden käyttöön, kuten masennuslääke amitriptyliini, antihistamiini hydroksitsiini ja muun muassa ahdistuksen hoitoon käytettävä diatsepaami.

Kolmannen tietokannan avulla selvitettiin lääkityksen haittavaikutusten riskitasot ja yksittäisten lääkkeiden riskitasot kunkin haittavaikutuksen osalta. 

Selvityksen mukaan joka viides potilas altistui lääkityksensä takia antikolinergisille haittavaikutuksille, kuten suun kuivumiselle, huimaukselle, virtsaamisvaikeuksille ja ummetukselle.

Lopuksi Makkonen ja Vähälassi merkitsivät listaan muun muassa mahdolliset päällekkäisyydet ja erityistä huomiota vaativien lääkkeiden ottoajankohdat.

– Vaikka lääkitys olisi muuten kunnossa, voi lääkkeen väärä ottoajankohta tai -tapa haitata lääkkeen imeytymistä ja näin haitata lääkehoidon toteutumista suunnitellulla tavalla, Vähälassi selventää.

Asiakas parhaiten perillä omasta lääkityksestään

Luottettavimpana tietolähteenä Makkonen ja Vähälassi päätyivät pitämään asiakkaan itse kertomaa totuutta omasta lääkityksestään.

– Tosin siinäkin saattaa olla puutteita. Lääkityksen kokonaisarviointeja tekevät ovat usein todenneet, että vasta tapaaminen asiakkaan kotona auttaa selvittämään oikeasti kaikki asiakkaan käyttämät lääkkeet, Makkonen toteaa.

Puhelimessa asiakas saattaa unohtaa jonkin lääkkeistään, tai valmiste on sellainen, ettei asiakas miellä sitä lääkkeeksi tai siitä kertominen hävettää.

Jos lääkevalmiste on saatu yksityislääkäriltä paperireseptillä, siitä ei ole missään järjestelmässä mitään tietoa.

– Näiden tapausten määrä vähenee nyt merkittävästi, koska kaikki lääkemääräykset täytyy tehdä sähköisesti, ja poikkeustilanteessa tehdyt paperiset tai puhelinmääräykset sähköistetään apteekissa. Näin ainakin Reseptitietokeskuksesta löytyy tieto kaikista määrätyistä reseptilääkkeistä, Makkonen toteaa. 

Arkisto


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

Työmarkkinat 20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

Nimitykset 18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista
18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN


Drooni kuljetti lääkkeitä ensimmäistä kertaa Suomessa
18.09.2019 12:28 ERJA ELO

Lääkekuljetukset 18.09.2019 12:28 ERJA ELO


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan
16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Lääkitysturvallisuus 13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysturvallisuus 12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

Alzheimer 11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla
11.09.2019 13:20 ERJA ELO

Ympäristö 11.09.2019 13:20 ERJA ELO


Kansallisen lääkityslistan merkitys kasvaa
06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN

Lääkitysturvallisuus 06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN