Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Selvitys: Itsehoitolääkevalikoimaa voitaisiin laajentaa

17.11.2010 13:01 VIRPI EKHOLM

,

Apteekkien neuvonta säästää muualla terveydenhuollossa.

Itselääkintää voitaisiin kehittää ja valikoimaa laajentaa potilaan turvallisuutta vaarantamatta, jos apteekkien farmaseuttista osaamista hyödynnettäisiin nykyistä enemmän, kertoo tuore selvitys.

Vastuullinen itselääkintä säästää aikaa, rahaa ja vaivaa. Potilas säästää, kun hän saa nopeasti avun apteekista ja voi aloittaa hoidon välittömästi. Yhteiskunta ja terveydenhuolto säästävät aikaa ja rahaa, jos lääkärikäyntien ja KELA-korvattavien lääkkeiden reseptien määrä vähenee. Näin päätellään apteekkari Eeva Teräsalmen ja proviisori Harri Ovaskaisen Lääketeollisuus ry:lle tekemässä selvityksessä.

Selvityksen mukaan Suomessa tarvitaan suunnitelmallisuutta itsehoidon ja -lääkinnän kehittämiseksi, jotta niiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Keskeistä on lääkitysturvallisuuden varmistaminen. Itsehoitolääkkeen oston yhteydessä apteekissa on oltava tarjolla lääkeneuvontaa ja erilaiset riskiryhmät ja heidän tarpeensa on pystyttävä tunnistamaan.

– Apteekeissa tehtävä lääke- ja terveysneuvonta on vaikuttavaa. Jos sitä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän, itsehoitolääkevalikoimaa voitaisiin laajentaa. Valikoimaan voitaisiin ottaa jo nyt käytössä olevien laihdutus- ja jälkiehkäisyvalmisteiden kaltaisia itsehoitolääkkeitä, joiden soveltuvuus kullekin potilaalle varmistetaan henkilökohtaisesti, selvityksessä ehdotetaan.  

Selvityksessä pohditaan myös lääkärien ja apteekkien väliseen yhteistyöhön perustuvan kansallisen mallin kehittämistä joidenkin kroonisten sairauksien hoidossa. Lääkäri tekisi diagnoosin ja määräisi ensimmäisen lääkehoidon. Jatkossa apteekki voisi toimittaa potilaalle lääkettä ilman uusittua lääkemääräystä.

– Hyvässä tapauksessa moniammatillinen yhteistyö saadaan onnistumaan potilaan parhaaksi. Toinen vaihtoehto on, että kukin ammattikunta tiukasti vahtii oikeuksiaan ja reviiriään. Tällöin unohtuvat sekä hoidon kokonaisuus että asiakkaan tarpeet, Eeva Teräsalmi toteaa tiedotteessa. (EK)

Selvitys kokonaisuudessaan (pdf) >

Arkisto


Kiehtovat vasta-ainelääkkeet
25.01.2012 10:28

25.01.2012 10:28


Vauvan refluksitautia ei tunnisteta
25.01.2012 10:23

25.01.2012 10:23


Apteekkineuvokselle koitti eläkepäivät
24.01.2012 18:20

24.01.2012 18:20


Apteekkari täyttää 100 vuotta
23.01.2012 08:57

23.01.2012 08:57


EMA suosittaa meprobamaatin markkinoilta vetämistä
20.01.2012 16:00

20.01.2012 16:00


Väitös: Erityiskorvattavuus lisää lääkkeen käyttöä rajusti
20.01.2012 10:07

20.01.2012 10:07


Aspiriinista enemmän haittaa kuin hyötyä terveille
18.01.2012 09:48

18.01.2012 09:48


Ruokavaliolla vähäinen merkitys esidiabetesriskiin
18.01.2012 08:43

18.01.2012 08:43


Mimparan erityiskorvattavuus laajenee
13.01.2012 14:45

13.01.2012 14:45


Ezetrol rajoitetusti erityiskorvattavaksi
13.01.2012 10:14

13.01.2012 10:14