Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

Lääkehoito   05.04.2019 10:30  VIRPI EKHOLM ISTOCK

kuva: INGIMAGE, kuva: INGIMAGE

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Arkisto


Pikkulasten pneumokokkirokotteet vähentäneet suomalaisten keuhkokuumeita
16.03.2018 08:30 UUTISPALVELU DUODECIM

Rokotteet 16.03.2018 08:30 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkariliiton apurahat haettavana
15.03.2018 09:48 INKERI HALONEN

Apurahat 15.03.2018 09:48 INKERI HALONEN


Apteekkariliitto: Apteekeille suurempi rooli terveydenhuollossa
13.03.2018 10:29 ERKKI KOSTIAINEN

Apteekkariliitto 13.03.2018 10:29 ERKKI KOSTIAINEN


Terveydeksi!-lehti on Suomen luetuin terveyslehti
08.03.2018 13:01

08.03.2018 13:01


Lääkehoitojen arvioimisesta tuli farmaseutin perusosaamista
08.03.2018 10:55 ERJA ELO

lääkehoidon arviointi 08.03.2018 10:55 ERJA ELO


Apteekin työntekijöille 26 kk:n mittainen työehtosopimus
07.03.2018 12:37 INKERI HALONEN

Työmarkkinat 07.03.2018 12:37 INKERI HALONEN


Apta ja PAM saavuttivat neuvottelutuloksen
06.03.2018 12:47 INKERI HALONEN

työmarkkinat 06.03.2018 12:47 INKERI HALONEN


Säästötoimet purivat - lääkekorvausmenot laskivat
06.03.2018 12:03

Lääkekorvaukset 06.03.2018 12:03


Tutkimus: Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin
06.03.2018 09:09

Apteekki palvelee 06.03.2018 09:09


Panadol Extend 665 mg poistuu Suomen markkinoilta
05.03.2018 09:00 ELINA AALTONEN

Lääketurvallisuus 05.03.2018 09:00 ELINA AALTONEN