Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

Lääkehoito   05.04.2019 10:30  VIRPI EKHOLM ISTOCK

kuva: INGIMAGE, kuva: INGIMAGE

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Arkisto


Kuopio odottaa jo Fimeaa
27.08.2009 09:30

27.08.2009 09:30


Lääkkeiden arvonlisäveroa korotetaan
27.08.2009 09:22

27.08.2009 09:22


Lääkemyynnin kasvu pysähtyi
27.08.2009 08:45

27.08.2009 08:45


HUSin apteekkariksi 12 hakijaa
27.08.2009 08:40

27.08.2009 08:40


Hengityssuojain ei korvaa hyvää käsihygieniaa
27.08.2009 08:35

27.08.2009 08:35


Fysioterapeutit eivät saane oikeutta määrätä lääkkeitä
27.08.2009 08:30

27.08.2009 08:30


Erityisäitiysrahasta päätetään tapauskohtaisesti
25.08.2009 15:50

25.08.2009 15:50


Ruotsin apteekkeja havittelee 15 yritystä
25.08.2009 14:15

25.08.2009 14:15


Pandemiarokotteet vaikuttavat turvallisilta
24.08.2009 15:58

24.08.2009 15:58


Apoteket yhteistyöhön Ica-kauppaketjun kanssa
24.08.2009 14:44

24.08.2009 14:44