Ruotsi kiristää apteekkien sääntelyä. Lakiuudistuksista vastaava ministeri Annika Strandhäll suomii valtiollisen apteekkimonopolin purkamisen seurauksia kovin sanoin.

Ruotsi uudistaa parhaillaan apteekkialaa koskevaa lainsäädäntöä, ja lakiuudistuksesta vastaavan ministerin kritiikki maan nykyistä apteekkijärjestelmää kohtaan on kovaa.

”Uudistus tehtiin yritysten ehdoilla, ei tavallisen kansan” - -  ”Tavoitteena oli saada lisää apteekkeja ympäri maata ja helpottaa tavallisten kansalaisten lääkkeiden saantia, mutta tulos on ollut pikemminkin päinvastoin”  - - ”Kenenkään ei pidä joutua kiertämään apteekista toiseen saadakseen tarvitsemansa lääkkeen”, sosiaaliministeri Annika Strandhäll kirjoittaa Aftonbladetissa maaliskuussa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Ruotsi purki kertarysäyksellä maan valtiollisen apteekkimonopolin 2009 ja vapautti samalla reseptivapaita lääkkeitä muidenkin kuin apteekkien myyntiin.

Nyt täysliberalisoinnissa otetaan takapakkia, ja maan hallitus on esittänyt lukuisia muutoksia maan apteekkisääntelyyn.

Esitykset koskevat osin perusasioita – muun muassa sitä, mikä on apteekin päätehtävä ja että lääkeneuvonnan tulee olla laadukasta.

Aftonbladetissa julkaistun mielipidekirjoituksen Strandhäll onkin otsikoinut provosoivasti ”Apoteken ska vara bäst på medicin – inte smink” eli "Apteekin tulee olla paras lääkkeissä – ei meikeissä".

Strandhälll Apteekkarilehdelle: "Seurauksia on käsiteltävä"

Apteekkarilehden sähköpostihaastattelussa ministeri Strandhäll irtisanoutuu selväsanaisesti maan valtiollisen apteekkijärjestelmän purkaneen porvarihallituksen päätöksestä.

– Edellinen hallitus vei läpi uudistuksen. Meidän hallitus ei olisi tehnyt samaa päätöstä. Nyt ollaan missä ollaan ja seurauksia on käsiteltävä, hän toteaa.

Seurausten käsittelyllä Strandhäll viittaa hallituksen alkuvuodesta antamiin esityksiin, joilla kiristetään apteekkien sääntelyä monin tavoin.

– Vaikka saatavuus tietyillä tavoin on parantunut etenkin suuremmissa kaupungeissa, näemme myös merkkejä huonontuneesta saatavuudesta. Joidenkin tutkimusten mukaan asiakkaat kokevat nykyään, että heidän on mentävä aikaisempaa useampaan apteekkiin löytääkseen tarvitsemansa lääkkeen.

Lääkeneuvonnan laatua halutaan parantaa

Strandhällin mukaan Ruotsissa näkyy myös merkkejä siitä, että apteekkityöntekijöiden ammattitaito on huonontunut ja edellytykset lääkeneuvonnalle eivät ole tarpeeksi hyvät.

Lääkeneuvonnan laadun varmistamiseksi hallitus ehdottaa, että lääkeneuvonnan antajan osaamisvaatimuksia kiristetään.

Tämä tarkoittaa sitä, että pääasiassa vain farmaseuttisen koulutuksen saaneiden tulisi antaa lääkeneuvontaa ja vastata lääkitysturvallisuuteen vaikuttavista tehtävistä.

– Tarkoituksena on varmistaa lääkeneuvonnan laatu. Olemme nähneet kehityksen, jossa kasvavalla osalla apteekkien henkilökuntaa on huomattavasti lyhyempi koulutus kuin farmaseuteilla. On tärkeää, että voimme taata apteekkien lääkeneuvonnan korkean laadun.

Myös lääkevastaavan (läkemedelsansvarig, LMA) vaatimuksia kiristetään niin, että lääkevastaavalla tulee olla riittävää ammattikokemusta ja sopiva koulutus.

Lisäksi halutaan varmistaa, että apteekkien henkilökunta saa tarvitsemaansa lisäkoulutusta laadun ja turvallisuuden parantamiseksi.

Hallitus ehdottaa myös tarkastelua siitä, kenellä on oikeus omistaa apteekki ja mitkä ovat apteekkien mahdollisuudet omistaa ja tehdä yhteistyöstä terveyspalveluyritysten kanssa.

– Taustalla on uusien palveluiden ja yhteistyömuotojen kehitys apteekkimarkkinoilla, mikä aiheuttaa tarpeen tarkastella sääntöjä siitä, kuka saa omistaa apteekin sekä apteekkien mahdollisuuksista omistaa hoitopalveluyrityksiä ja tehdä yhteistyötä näiden kanssa.

Strandhällin mukaan omistustilanteissa saattaa piillä vaara lääkkeiden ylimääräämisestä ja siitä, että potilas ei saa mahdollisimman tarkoituksenmukaista hoitoa. Tämä tarkastelu jätetään maan lääkeviranomaisen tehtäväksi.

Lisää lääkkeiden hintasääntelyä?

Apteekkarilehden kysymykseen siitä, miten apteekkiuudistus on vaikuttanut valtion verotuloihin, Strandhäll toteaa, että suuremmat verotulot eivät kuuluneet edellisen hallituksen tavoitteisiin uudistusta tehtäessä.

– Yleisesti voidaan sanoa, että osa niistä tuloista, jotka valtio aiemmin sai osinkoina Apoteket AB:n omistajana päätyy nyt yksityisille toimijoille. Mutta kaikki apteekkitoiminta Ruotsin apteekkimarkkinoilla tuo tietysti verotuloja valtiolle.

Uudistuksen vaikutuksista lääkkeiden hintoihin Strandhäll toteaa, että valtaosa reseptilääkkeistä kuuluu edelleen lääkekorvausjärjestelmän piiriin, ja näiden lääkkeiden hintoja säännellään.

Sen ulkopuolella olevien, ei-korvattavien lääkkeiden hinnoissa on vaihtelua, ja nyt niihinkin on ehdotettu sääntelyä, yhdenmukaisten hintojen saavuttamiseksi.

Ilman reseptiä myytävien lääkkeiden hinnat ovat seuranneet pitkälti Ruotsin inflaatiokehitystä.

Apteekkien lääkevarastoja halutaan parantaa

Hallitus ehdottaa myös kiristyksiä lääketukkujen toimintaan.

Ruotsissa käytössä oleva, niin sanottu 24 tunnin sääntö lääkkeen toimittamisessa koskee nykyisin vain apteekkeja.

Hallitus ehdottaa, että jatkossa vaatimus koskee myös lääketukkujen toimituksia apteekkeihin.

Näin ollen lääke, jonka apteekki tilaa tukusta asiakkaalleen ennen kello neljää, tulisi toimittaa apteekkiin 24 tunnin sisällä.

Apteekeille halutaan antaa myös lakisääteinen oikeus palauttaa reseptilääkkeitä tukkuun, ja tämän uskotaan johtavan siihen, että apteekit pitävät suurempia lääkevarastoja ja lääkkeiden välitön saatavuus apteekeista paranee.

Ensimmäisten lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2018, osa tulee voimaan tammikuussa 2019 ja loput heinäkuussa 2020. 

Lisää aiheesta