Sähköisten reseptien uusiminen syö ison osan terveyskeskuslääkärin kalliista työajasta.

Yhdelle lääkärille tulee päivittäin uusittavaksi noin 30 reseptiä. Jos yhden reseptin uusiminen vie aikaa noin kolme minuuttia, viikossa työhön kuuluu yksi kokonainen päivä.

– Viidesosa lääkärin työajasta menee pelkästään reseptien uusimiseen. Osaltaan sellaistenkin potilaiden, joita lääkäri ei ole koskaan edes nähnyt. Herää kysymys onko tämä tarkoituksenmukaista, pohtii Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Miten sähköisten reseptien uusiminen saataisiin sujuvammaksi?

Pärnäsen mukaan tietojärjestelmien kehittämisellä saataisiin jo paljon nopeutettua lääkärin työtä. Lääkelistojen ja diagnoosien kaivaminen eri ohjelmista vie tällä hetkellä turhan paljon aikaa.

– Kun reseptinuusimispyyntö tulee, järjestelmän pitäisi automaattisesti avata ruudulle kaikki tarvittava tieto, jottei kaikkea tarvitsisi itse erikseen etsiä, Pärnänen sanoo.

Hän kyseenalaistaa myös sen, että terveyskeskukseen tulee reseptinuusimispyyntöjä potilailta, jotka eivät ole edes terveyskeskuksen hoidossa.

– Lääkärille ei missään yksikössä pitäisi tulla reseptinuusintapyyntöjä potilailta, jotka eivät ole hänen hoidossaan. Tuntemattomien potilaiden sairaskertomuksien etsiminen ja niihin tutustuminen on aivan älytöntä.

Pärnäsen mielestä perusterveydenhuollossa järkevin malli olisi, että potilas on yhden, oman lääkärin hoidossa.

Reseptistä lääkityslistaan

Yksi sähköisen reseptin keskeisistä tavoitteista oli parantaa potilaan lääkitystiedon hallintaa kokoamalla kaikki tieto samaan paikkaan. Vuonna 2018 tehty tutkimus sähköisten reseptien uusimisesta kuitenkin osoittaa, että lääkärit kokevat vaikeaksi tarkistaa potilaan kokonaislääkitystä Reseptikeskuksesta. Sen sijaan he tarkistavat tiedot potilastietojärjestelmästä. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei kokonaislääkitystä tarkisteta systemaattisesti reseptiä uusittaessa.

Vuonna 2010 käyttöön otettu sähköinen resepti on saanut hyvän vastaanoton potilailta, mutta Pärnänen näkee sähköisen reseptin vain paperisen edeltäjänsä kopiona.

– Koko ajatus siitä, että resepti pitäisi uusia on vanhanaikaista paperireseptikulttuuria. Minä puhuisin mieluummin jatkuvasti voimassa olevasta lääkityslistasta, jota muutetaan tarvittaessa.

Lääkityslista palvelisi paremmin kokonaisuutta etenkin pitkäaikaissairaiden potilaiden kohdalla.

– Lääkäri ja potilas tekevät yhdessä hoitopäätöksen ja sopivat lääkityksen, ja se on voimassa siihen asti, kunnes toisin todetaan, Pärnänen hahmottelee.

Määräaikaisille lääkityksille lääkityslistassakin tulisi kuitenkin olla voimassaoloaika.

Joustavuutta häiriötilanteisiin

Myös lisääntyneet lääkkeiden saatavuushäiriöt työllistävät lääkäreitä. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila peräänkuuluttaa lääkäreille ajantasaisia listoja lääkkeiden saatavuushäiriöistä työn sujuvoittamiseksi. Nykyään valitettavan usein lääkäri kuulee lääkkeen saatavuushäiriöistä potilaalta tai apteekista.

Apteekki ei pysty nykylainsäädännöllä toimimaan tarpeeksi joustavasti häiriötilanteissa, vaan joutuu ottamaan yhteyden hoitavaan lääkäriin aina, jos suoraan vaihtokelpoista valmistetta ei ole olemassa.

– Jos esimerkiksi kahden milligramman estrogeenitabletti ei ole saatavilla, apteekki ei voi ilman lääkärin kontaktia vaihtaa sitä saman valmistajan yhden milligramman tablettiin annosohjeella kaksi tablettia vuorokaudessa, Halila kuvailee nykytilanteen kankeutta.

– Lääkäriliiton ja Apteekkariliiton yhteinen viesti Sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan on, että lainsäädäntöä saataisiin muutettua järkiperäisemmäksi. Apteekkien pitäisi saada toimia joustavammin saatavuushäiriötilanteissa.

Lisää aiheesta