Turun yliopistossa on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään uni- ja rauhoittavien lääkkeiden, erityisesti bentsodiatsepiinien, pitkäaikaista käyttöä Suomessa.

Rekisteritutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että pitkäaikaiskäyttö on yhä varsin yleistä, vaikka suositukset kehottavat välttämään sitä. Noin neljällä kymmenestä rauhoittavien lääkkeiden käyttö muodostuu pitkäaikaiseksi.

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on vähentynyt hieman viime vuosina, mutta tämä ei koske kaikkia ryhmän lääkkeitä, kertoo tutkimuksen johtaja, psykiatrian professori Jarmo Hietala Turun yliopistosta.

– On tiettyjä rauhoittavia lääkkeitä, joiden pitkäaikaiskäyttö ei näytä vähenevän, päinvastoin. Esimerkiksi klonatsepaamin pitkäaikaiskäyttö on jopa lisääntymässä, hän mainitsee.

Tutkimus perustuu Kelan lääkekorvausrekisteriin, jonka avulla on arvioitu uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä Suomessa vuosina 2006–2014.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa aiotaan selvittää, miten näiden lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö linkittyy esimerkiksi sairauslomiin, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen.

Osalle, pienehkölle ryhmälle potilaista rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi olla perusteltua.

– Oman kliinisen kokemukseni perusteella voin sanoa, että jotkut potilaat kyllä hyötyvät pitkästä, jopa vuosikymmeniä kestävästä lääkehoidosta, ja haitat ovat heillä selvästi pienempiä kuin hyödyt, Hietala arvioi.

Lisää aiheesta