Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi epäilee, että kunta- ja palvelurakenneuudistus voi karsia pääapteekkien määrää.

Paras-hankkeen nimellä etenevä kunta- ja palvelurakenneuudistus voi karsia pääapteekkien määrää, uskoo Fimean ylijohtaja, apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmän puheenjohtaja Sinikka Rajaniemi.

Paras-hanke vähentää Suomen perusterveydenhuollon palveluita tuottavien terveyskeskusten määrän lähes puoleen nykyisestä. Samalla myös terveysasemien määrä vähenee, kun palveluita keskitetään suurempiin yksiköihin.

Paikallisten terveyspalveluiden siirtäminen esimerkiksi uuteen kuntakeskukseen voi vaikeuttaa merkittävästi syrjäkylälle jäävän apteekin asiakasvirtaa.

Näin on käynyt esimerkiksi Ristijärven ja Otanmäen apteekeille Kainuussa sen jälkeen, kun Kainuun alueen kahdeksan kuntaa yhdisti terveyspalveluidensa hoidon maakuntamallin avulla.  Ristijärven, Otanmäen ja sen sivuapteekin Vuolijoen reseptuurista merkittävä osa on siirtynyt niihin apteekkeihin, jotka palvelevat päivystävän terveysaseman läheisyydessä.

Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala pitää Rajaniemen arviota realistisena, mutta tähdentää, että syrjäseuduille jää yhä asumaan ihmisiä, joiden lääkehuolto on turvattava. Hän ei usko pääapteekkien määrä vähenevän:

- Asutuskeskusten yhteyteen rakennettaviin uusiin kaupunginosiin tarvitaan uusia pääapteekkeja, Oksala sanoo.

Kainuun maakunnan apteekkarit ovat kokeneet muutokset muuta Suomea aiemmin – maakuntahanke kun on ollut eräänlainen pioneeri kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kokemukset paljastavat, miten riippuvainen apteekki on alueen toimivista terveyspalveluista. (IK)

Lue lisää perjantaina ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.