Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Norjan lääkepula pahenee

Lääkejakelu  Saatavuusongelmat   11.01.2019 14:15  RIITTA LEHTIMÄKI PHARMAPRESS

PHARMAPRESS, PHARMAPRESS

Verdens Gang ja Stavanger Aftenblad kertovat, että Norjaa vaivaa ennennäkemätön lääkepula.

Viime vuonna Norjassa oli pulaa jo liki 700 valmisteesta, ja tilanne saattaa tänä vuonna heikentyä. Apteekit joutuvat etsimään lääkärien kanssa korvaavia lääkkeitä.

Norjan lääkelaitoksen Legemiddelverketin johtaja Steinar Madsen uskoo Stavanger Aftenbladetissa tilanteen pahenevan tänä vuonna.

Kolme vuotta sitten Norjassa oli pulaa parista sadasta lääkkeestä, vuonna 2017 jo yli 350 lääkkeestä ja viime vuonna peräti 684 lääkkeestä.

Pulaa on suurten kansansairauksien lääkkeistä, kuten verenpaine- ja verenohennuslääkkeistä. Jopa syöpähoidon aloittamista on jouduttu lykkäämään lääkkeen puuttumisen vuoksi.

Viime keväänä siitepölyallergikot joutuivat metsästämään allergialääkkeitä ja kärsimään oireista.

Pulaa tutuista lääkkeistä

Pulaa on harvoin uusista ja kalliista lääkkeistä. Saatavuusongelma koskee pitkää käytössä olleita lääkkeitä, muun muassa antibiootteja.

Lääkepula on kansainvälinen ilmiö. Lääketehtaat saattavat myydä pitkään valmistettujen lääkkeiden tuotanto-oikeudet pienille alihankkijoille, joiden toimitusvarmuus ei ole yhtä hyvä kuin isoilla lääketehtailla.

Madsen kritisoi Stavangerin Aftenbladetissa lääketehtaita siitä, että ne suosivat kannattavimpien lääkkeiden tuotantoa eivätkä ota potilaiden tarpeita huomioon.

Lääkelaitos päivittää sivuilleeen tietoa, mistä lääkkeistä on pulaa.

Yksi syy tilanteeseen on se, että Norja on vaikea maa rinnakkaislääkkeille. Tukut valitsevat, mitkä lääkkeet pääsevät markkinoille. Rinnakkaislääkkeitä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa, ja siksi lääkkeet loppuvat ongelmatilanteissa helpommin.

Raportointi on tiukentunut

Norjan Apteekkariliiton elinkeinoelämäjohtajan Oddbjörn Tysnesin mukaan Norjan lääkepula on vain hieman pahempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hänen mukaansa toimituskatkosten lisääntyminen johtuu osin säännösten tiukentumisesta.

Valmistajan pitää nykyisin ilmoittaa lääkelaitokselle, jos toimitushäiriö kestää 14 vuorokautta. Apteekeilla ja tukkuliikkeillä voi kuitenkin olla lääkettä riittävästi varastossa eikä katkos välttämättä vaikuta asiakkaisiin.

– Emme näe, että Legemiddelverketin puuttuvien lääkkeiden listalla olisi välitöntä hengenvaaraa uhkaavia tuotteita. Jos esimerkiksi verenpainelääkkeiden pula jatkuu pitkään, siitä tietenkin voi aiheutua riskejä, Tysnes myöntää.

Usein valmistajalla on ongelmia laaduntarkkailussa, tehdas on palanut tai on tapahtunut muu onnettomuus.

– Valmistaja on voinut myös arvioida väärin tuotteen menekin tai pitää sen myyntiä Norjassa kannattamattomana. Tuottaja voi myös vetää lääkkeen kokonaan pois markkinoilta. Lääkepula voi johtua myös siitä, että toinen lääke loppuu ensin ja korvaavaa valmistetta kysytään ennakoitua paljon enemmän, Tysnes luettelee.

Vihaisia asiakkaita

Lääkepulan yllättämät asiakkaat ovat olleet vihaisia, mutta tilannetta on pyritty ratkomaan yhteisymmärryksessä. Lääkäriltä on saatu jokin korvaava lääke tai on voitu käyttää eri pakkauskokoa tai vahvuutta. Tällöin potilasta pitää neuvoa tavallista enemmän.

– Lääkäri on vaihtanut esimerkiksi verenpainelääke Valsartaanin Losartaaniin, kertoo apteekkari Tapio Heilala, joka työskentelee Austevolissa, Bergenin lähellä.

Arkisto


Apteekkari: Onko sukupuolella yrittäjyydessä väliä? On, ja siksi siitä pitää yhä puhua, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä.
02.11.2016 10:52

02.11.2016 10:52


Apteekissa annetut rokotukset vähentävät painetta terveydenhuollossa
01.11.2016 14:12 ERJA ELO

Influenssarokotus 01.11.2016 14:12 ERJA ELO


Apteekkari: Suomalaisista apteekkareista yli 70 prosenttia on naisia. Arvaatko, kuinka monta naista toimi apteekkarina 120 vuotta sitten? Löydät vastauksen jutusta!
01.11.2016 14:06

01.11.2016 14:06


Professori: Sukupuolten eroista yrittäjyydessä pitää puhua
01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN

Tasa-arvo 01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Pyysimme kansanedustaja Annika Saarikkoa tutustumaan apteekkien rokotuspalvelusta kertovaan artikkeliimme. Saarikko totesi sen luettuaan mm. näin: "Jutussa kerrotut esimerkit kuvaavat tyypillisiä muutostilanteita, jossa aluksi esiintyy monia ongelmia, kysymyksiä ja vastahankaakin, mutta sittemmin huomataan, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi".
01.11.2016 11:49

01.11.2016 11:49


Tuleva peruspalveluministeri: Apteekkien rokotuspalvelusta mallia soteen
31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: "Tällaista yhteistyötä pitää lisätä ehdottomasti muuallakin. Koko terveydenhuoltoalan pitää katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuutta ja pohtia, miten palvelemme parhaiten asiakkaita."
31.10.2016 09:07

31.10.2016 09:07


Jo tuhansia rokotettu apteekeissa – THL suhtautuu myönteisesti
31.10.2016 08:55 ERJA ELO

Influenssarokotus 31.10.2016 08:55 ERJA ELO


Apteekkari: Verojalanjälki on yksi keino havainnollistaa toimialalta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Yksityisten apteekkien osalta verojalanjälki oli viime vuonna yhteensä 363 miljoonaa euroa. Kaikki verot maksetaan Suomeen.
28.10.2016 10:36

28.10.2016 10:36


Apteekkari: "Lääkeala on erittäin säädeltyä, onhan loppupeleissä kyse ihmishengistä. Tätä monikulmioista kehikkoa on tarkasteltava kokonaisuutena: kun yhtä palasta liikutetaan, sen vaikutukset koko asetelmaan ovat erittäin suuret," toteaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan.
28.10.2016 09:35

28.10.2016 09:35