Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Nämä seikat hidastavat toimivan koronarokotteen kehittämistä

Koronavirus  Rokotteet   18.05.2020 15:32  HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE

INGIMAGE, INGIMAGE

Koronarokotteita joudutaan vielä odottamaan. Tähän mennessä kaikkiaan 8 rokoteaihiota on edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

COVID-19-tautiin liittyy vielä koko joukko kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

Maailmalla kehitetään nyt kiivaasti rokotetta COVID-19-tautia vastaan. Tällä hetkellä kehitystyön alla on kaikkiaan noin 120 rokoteaihiota.

Näistä noin puolet ovat kehitteillä Yhdysvalloissa, viidennes Euroopassa, toinen viidennes Kiinassa ja loput muualla Aasiassa ja Australiassa.

Kaikista näistä aihioista 8 on tähän mennessä edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

Optimistisimmat ovat puhuneet ensimmäisten rokotteiden saamisesta jo ensi syksyksi, mutta valtaosa asiantuntijoista pitää realistisena, että rokote saadaan laajasti käyttöön vasta vuonna 2021.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tämän vuoden syksyllä rokotteita voitaisiin ehkä antaa poikkeusluvalla joillekin ryhmille, mutta itse rokotteen lisäksi puuttuu vielä tieto, mille ryhmille poikkeusluparokotteita annettaisiin.

Nohynek kertoi rokotekehityksen tilanteesta THL:n ja Fimean järjestämässä webinaarissa maanantaina.

Ratkaistavana useita kysymyksiä

Ennen toimivan rokotteen valmistumista ratkaistavana on useita muitakin kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia. COVID-19 on edelleen uusi sairaus, josta tiedetään koko ajan enemmän, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.

Vielä ei esimerkiksi tiedetä, miksi COVID-19-taudin vaikeusaste vaihtelee eri ihmisillä. Selvitettävä on myös se, mitkä viruksen rakenneosat ovat suojan kannalta olennaisia. Entä mitkä vasta-aineet kertovat parhaiten syntyneestä suojasta?

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä edes sitä, millaisen suojan sairastettu tauti antaa. Rokotekehityksessä pyritään joka tapauksessa pitkäkestoiseen suojaan tautia vastaan. Rokotteessa immuniteetin kestoa voidaan pidentää tehosteaineilla.

Yksi merkittävä kysymys on se, voiko rokote jopa lisätä vakavamman tautimuodon riskiä. Tällaisia vaikutuksia huomattiin muun muassa SARS-rokotteen ja dengue-rokotteen kohdalla.

Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten rokote toimii eri ihmisryhmillä. Kliiniset kokeet tehdään yleensä työikäisillä perusterveillä ihmisillä, mutta rokotteista halutaan suojaa ennen muuta riskiryhmille. Niinpä tarvitaan tietoa myös rokotteiden sopivuudesta heille. Esimerkiksi vanhusten immuunivaste on työikäisiä heikompi.

Rokotekehitystä voi viivästyttää sekin, että pandemia näyttää tällä hetkellä hiipuvan suurimmassa osassa maailmaa. Kun tartunnat vähenevät, käy vaikeammaksi osoittaa, suojaako rokote tartunnalta.

Haittoja voi ilmetä

Tavanomainen rokotekehitys saattaa kestää yli 10 vuotta. Jos toimiva koronarokote saadaan markkinoille ensi vuonna, sekin on jo rokotekehityksen maailmassa huima saavutus.

Viranomaiset ovat osaltaan valmiita priorisoimaan COVID-19-taudin hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja muun muassa lupamenettelyissään. Samalla valmistaudutaan siihen, että mahdollisia haittavaikutuksia seurataan myös myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Voi siis käydä niinkin, että jo luvan saaneita ja käytössä olleita valmisteita vedetään pois markkinoilta, jos haittoja alkaa ilmetä.

Arkisto


Apteekkialan ammattieettiselle neuvottelukunnalle uusi puheenjohtaja
04.01.2016 11:10 INKERI HALONEN

Nimitykset 04.01.2016 11:10 INKERI HALONEN


Lääkekorvauslaskuri kertoo, paljonko maksat lääkkeistäsi
31.12.2015 10:48

Lääkekorvaukset 31.12.2015 10:48


Apteekkari: Migreeniä voi piakkoin hoitaa myös ilman reseptiä, apteekin asiantuntijat varmistavat lääkkeen soveltuvuuden käyttäjälle.
29.12.2015 12:04

29.12.2015 12:04


Ensimmäinen migreenilääke itsehoitoon
29.12.2015 11:49 TIINA KUOSA

Itsehoito 29.12.2015 11:49 TIINA KUOSA


Apteekkari: Ylen uutinen kotona tehtävistä terveystesteistä muistuttaa, että Apteekkariliiton mukaan testivalikoimaan tulisi suhtautua vastuullisesti ja kriittisesti.
29.12.2015 11:13

29.12.2015 11:13


Apteekkari: Onkologian professori Akseli Hemminkin mukaan Imlygic on merkittävä lisä syövän lääkearsenaaliin.Yhdysvalloissa lääke sai myyntiluvan lokakuussa. EU-myyntilupa vaatii vielä vahvistuksen Euroopan komissiolta.
28.12.2015 10:14

28.12.2015 10:14


Virus voi kukistaa syövän
18.12.2015 14:19 VIRPI EKHOLM

18.12.2015 14:19 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: "Näissä maissa on huomattu, että malli, jossa ammatillinen ja taloudellinen vastuu on yhdellä ja samalla henkilöllä, palvelee parhaiten kansalaisten, yhteiskunnan ja terveydenhuollon etuja."
18.12.2015 13:14

18.12.2015 13:14


Sääntely palautti Unkarin apteekkipalvelut järjestykseen
18.12.2015 09:55 INKERI HALONEN, EMILII DOVE

Apteekkijärjestelmä 18.12.2015 09:55 INKERI HALONEN, EMILII DOVE


Suomen lääkehinnat halventuneet muihin euromaihin verrattuna
16.12.2015 17:20 ERKKI KOSTIAINEN

Lääketalous 16.12.2015 17:20 ERKKI KOSTIAINEN