Osittain syynä ovat globaalit tuotanto-ongelmat, mutta syyttävää sormea osoitetaan myös rinnakkaisvientiä kohtaan, joka hyötyy Norjan reseptilääkkeiden laskeneista hinnoista.

Proviisori Tapio Heilala on toiminut apteekkarina Ditt Apotek –ketjussa useamman vuoden Norjan länsirannikolla, Austevollissa. Hän kuvailee viime vuotta lääkkeiden saatavuudessa ”historian huonommaksi”.

– Tilasin viime elokuussa omasta tukkukaupastani 109 tilausriviä. Kolmekymmentäyksi tuotetta jäi jälkitoimitukseen. Kun selvitin asiaa, ilmeni, että suurin osa näistä jälkitoimituksista oli kaikille tukkukaupoille yhteisiä.

Heilalan mukaan toimitusvaikeudet koskevat pääosin reseptilääkkeitä, mutta myös itsehoitovalmisteita.

– Esimerkiksi yleisesti virtsatientulehduksiin käytettävän siprofloksasilliini-antibiootin eniten käytetty pakkauskoko oli loppu kaksi kuukautta. Sama juttu dikloksasilliini-antibiootin kanssa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa tavallisin vahvuus (50 mikrogrammaa) levotyroksiinia on ollut loppu jo kuukauden, Heilala luettelee.

Myös pukamavoide Alcos Anal on ollut ollut loppu jo 10 kuukautta, ja närästyslääke Pepcid Duo on ollut loppu kohta kaksi vuotta.

– Samoin ilman reseptiä myytävät K-vitamiinitabletit olivat loppu tukuista neljä viikkoa, ja Inotyol-voiteen saatavuus on pitkään ollut arvoitus, hän kertoo.

Globaalit tuotanto-ongelmat ja rinnakkaisvienti vaikuttavat

Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, mistä saatavuusvaikeudet johtuvat.

Norjan apteekkiliitto ei usko, että ne kohdistuisivat vain Norjaan. Osittain syyt ovatkin yleismaailmallisia ja johtuvat globaaleista tuotanto-ongelmista.

Syyttävää sormea osoitetaan kuitenkin myös rinnakkaismaahantuontia ja –vientiä kohtaan: Norjan alhaisten lääkehintojen vuoksi lääkkeitä kannattaa myydä eteenpäin kovemman hintatason maihin.

Ilmiö on yleinen etenkin itäisen Euroopan maissa, mutta myös muualla Euroopassa.

VG-lehden haastattelussa Norjan lääkemarkkinoilta vetäytynyt lääkeyritys Teva toteaa, että yrityksen kannalta lääkkeen myynnistä jää Norjassa lääkeyhtiölle liian vähän katetta. Lisäksi yritys saa sakkoja, mikäli se ei pysty toimittamaan lupaamaansa tuotetta markkinoille.

Laskiko apteekkisääntelyn purkaminen lääkkeiden hintoja?

Norja poisti apteekkien perustamista ja omistajuutta koskevat rajoitukset lähes täysin vuonna 2001.

Tavoitteena oli parantaa lääkkeiden saatavuutta ja laskea niiden hintoja apteekkien välistä kilpailua lisäämällä.

Tutkimuksen mukaan apteekkisääntelyn purkaminen ei kuitenkaan laskenut lääkkeiden hintoja toivotulla tavalla.

Sen sijaan samaan aikaan käyttöön otettu lääkevaihto edesauttoi reseptilääkkeiden merkittävää hintojen laskua.

Apteekkarilehden haastattelussa Norjan apteekkiliiton talous- ja yhteiskuntasuhteista vastaava Oddbjörn Tysnes toteaa, että on mahdotonta sanoa, olisiko hintojen lasku voitu toteuttaa myös ilman apteekkijärjestelmän vapauttamista.

Uudistus paransi Norjan apteekkipalveluita lähemmäs Suomen tasoa

Ennen uudistusta Norjan apteekkipalvelut olivat selvästi heikommat kuin Suomessa.

Omistuksen vapauttaminen lisäsi apteekkien määrää ja aukioloaikoja selvästi, mutta vasta nyt Norjassa on asukaslukuun suhteutettuna hieman tiheämpi apteekkiverkosto kuin Suomessa.

Aukioloajoissa Suomi on edelleen Norjaa edellä.

Vuonna 2012 tehdyn selvityksen mukaan liberalisointi ei kuitenkaan välttämättä johda kilpailun lisääntymiseen, sillä kilpailua vähentää usein uusien, lääketukkujen perustamien isojen apteekkiketjujen syntyminen markkinoille.

Tutkimuksessa todetaan myös, ettei ole olemassa tutkimusnäyttöä sen tueksi, että apteekkijärjestelmän sääntelyn purku laskisi itsehoitolääkkeiden hintoja.

Norjan apteekkiliiton Tysnes toteaakin, että heillä ei ole tietoa siitä, ovatko Norjan itsehoitolääkkeiden hinnat nousseet tai laskeneet uudistuksen jälkeen.

- Me emme tiedä muualla kuin apteekissa myytävien itsehoitolääkkeiden vähittäishintoja, siksi me emme voi sanoa, ovatko itsehoitolääkkeiden hinnat kokonaisuudessa laskeneet tai nousseet, Tysnes kertoo Apteekkarilehdelle.

Lisää aiheesta