Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


EMA: Fibraatit edelleen käyttökelpoisia
22.10.2010 22:29

22.10.2010 22:29


GlucaGen lääkepakkaus tarkistettava
22.10.2010 21:47

22.10.2010 21:47


Liitto: Osteoporoosilääkkeet erityiskorvattaviksi
20.10.2010 21:06

20.10.2010 21:06


Kalaöljykapselit tehottomia synnytysmasennuksen estossa
20.10.2010 08:34

20.10.2010 08:34


Lääkeostoja ei saa kytkeä kaupan bonusjärjestelmiin
19.10.2010 11:23

19.10.2010 11:23


Lihavuus heikentää valtimosuonten toimintaa
18.10.2010 08:56

18.10.2010 08:56


Ministeri Rehula lämmittelee terveysrahaston kokeilua
18.10.2010 07:54

18.10.2010 07:54


Suomi sittenkin mukana Pangeassa
15.10.2010 11:32

15.10.2010 11:32


EMA uudistaa eturistiriitasääntöjään
15.10.2010 11:19

15.10.2010 11:19


Vaihto-opiskelija tuo vaihtelua
15.10.2010 08:02

15.10.2010 08:02