Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

LOTTA-lista kartoittaa iäkkäiden lääkehoidon riskejä

lääkehoidon arviointi   12.03.2020 09:04  TARU VANHALA, HANNA HYVÄRINEN TARU VANHALA

,

LOTTA-listan avulla kartoitetaan keskeisiä lääkehoidon toteutukseen liittyviä riskitekijöitä, joita voidaan ratkaista yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Kysely: Vain joka viidennellä on ajantasainen lista omassa käytössä olevista lääkkeistä.

Tiedonkulun ongelmat eri terveydenhuollon yksiköiden välillä ovat merkittävä riski iäkkäiden potilaiden lääkehoidon onnistumiselle. Millään taholla ei välttämättä ole koottua tietoa yksittäisen potilaan kokonaislääkityksestä.

Iäkkäät potilaat ovat erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että lääkehoidossa tapahtuville virheille. Tuore väitöstutkimus Oulun yliopistosta osoittaa, että lääkehaitat aiheuttavat lähes neljänneksen iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä.

Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista eli LOTTA-lista auttaa nyt kartoittamaan iäkkäiden potilaiden lääkehoidon riskejä. LOTTA-lista on kehitetty 65 vuotta täyttäneille lääkkeiden käyttäjille. Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä lista sisältää kahdeksan kysymystä, joilla pystytään kartoittamaan olennaisimmat iäkkäiden lääkehoitoon liittyvät riskitekijät.

Listan avulla tunnistetut ongelmat voidaan ratkaista

LOTTA-lista on työkalu lääkehoidon riskien omatoimiseen kartoittamiseen. Lääkkeenkäyttäjä voi täyttää listan joko itse tai yhteistyössä läheisen kanssa.

– Tarve itse täytettävälle lääkehoidon riskien tarkistuslistalle, jota voidaan hyödyntää kaikkialla terveydenhuollossa, on ollut suuri, kertoo listan kehittäjä, farmasian tohtori Maarit Dimitrow Helsingin yliopistosta.

LOTTA-lista kannustaa ja aktivoi omasta lääkehoidosta huolehtimiseen, kuten laatimaan ja ylläpitämään ajantasaista lääkityslistaa sekä seuraamaan lääkehoidon vaikutuksia.

– Suuri osa LOTTA-listan avulla tunnistetuista ongelmista voidaan ratkaista lääkäreiden tai muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten apteekin farmaseuttisen henkilökunnan avulla, kuvailee toinen listan kehittäjistä proviisori, tohtorikoulutettava Terhi Toivo.

LOTTA-lista julkistetaan Lääkehoidon päivänä 12.3. Päivän teemana on tänä vuonna ”Lääkehoito hallussa?”.

LOTTA-listan voi tulostaa itse Fimea.fi- tai apteekki.fi -sivuilta. Listaa ja apua sen täyttämiseen voi kysyä myös apteekista.

LOTTA-listassa on kahdeksan kysymystä, joihin vastaamalla voidaan selvittää, onko lääkehoidon toteutus kunnossa.

Lääkkeet hallussa vain joka viidennellä

LOTTA-listan tarpeesta kertoo muun muassa tuore Lääkebarometri 2019 -väestökysely. Sen mukaan ajantasainen lista omassa käytössä olevista lääkkeistä oli vain noin joka viidennellä vastaajalla.

Hyvä uutinen puolestaan on, että lähes kaikki reseptilääkkeitä käyttävät kyselyyn vastaajat tiesivät kaikkien käyttämiensä reseptilääkkeiden käyttötarkoituksen. Suurin osa vastaajista myös seurasi terveydentilaansa ja lääkehoitonsa onnistumista muun muassa tarkkailemalla omaa yleistä vointiaan, omamittauksin tai seuraamalla painoaan ja laboratoriomittausten tuloksia.

Myös halu osallistua lääkkeiden valintaa koskevaan päätöksentekoon yhdessä lääkärin kanssa oli yleistä. Suurin osa vastaajista koki lääkkeiden auttavan ihmisiä elämään pidempään ja parempaa elämää.

Eri pitkäaikaissairauksissa oli kuitenkin suuria eroja siinä, miten hyvin lääkehoidon koettiin auttaneen sekä siinä, kuinka usein pitkäaikaissairaat olivat yhteydessä terveydenhuoltoon. Pitkäaikaissairaista yleisimmin terveydenhuoltoon ovat yhteydessä syöpää, masennusta tai muuta mielenterveydenhäiriötä sairastavat.

Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lääkärit määräävät lääkkeitä liian paljon. Joka kolmas vastaajista koki lääkäreiden luottavan lääkkeisiin liikaa.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä syys-lokakuussa 2019 Taloustutkimuksen internetpaneeliin kuuluville 18–79-vuotiaille henkilöille. Yhteensä kyselyyn vastasi 2 104 henkilöä. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia ja 64 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus.

Lääkebarometri on väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten näkemyksiä lääkkeistä. Joka toinen vuosi toteutettavan väestökyselyn sisältö koostuu vaihtuvista lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla suomalaisen väestön kokemuksia lääkehoidoista, mielipiteitä lääkkeistä, näkemyksiä lääkehoidon seurannasta, terveyden lukutaitoa ja osallistumista lääkehoitoa koskevaan päätöksentekoon.

Lääkebarometrin toteutuksesta ja kyselyn perustulosten raportoinnista vastaa Fimea.

Arkisto


Apteekkari: Tutkijat vaativat paremmin suunniteltuja tutkimuksia, jotta ADHD-lääke metyylifenidaatin hyötyjä voidaan arvioida luotettavasti.
24.02.2016 08:52

24.02.2016 08:52


ADHD-lääkkeen tehoa tulisi tutkia paremmin
24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM


Lisää lääkkeitä lääkevaihtoon
23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA

Lääkevaihto 23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA


Apteekkari: Ylilääkäri Tiina Karonen Fimeasta kertoo, että Suomessa ei ole tullut ilmi raskauden aikaisia talidomidialtistuksia 1950- ja 1960-luvun vaihteen katastrofin jälkeen.
23.02.2016 13:03

23.02.2016 13:03


Sikiö altistui talidomidille Ruotsissa
23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Oikein hyvää lumisen viikon alkua! Uutistarjonta aloitetaan tällä viikolla biosimilaareilla ja lääkesäästöillä. Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen nimittäin laskee, että mikäli biosimilaarit eli biologisten lääkkeiden kopiot otettaisiin täysimittaisesti käyttöön, voitaisiin yhteiskunnan lääkekustannuksissa saavuttaa jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Fimean tutkimusprofessori Pekka Kurjen mukaan on mahdollista, että biosimilaarit tulevat jatkossa jopa apteekin lääkevaihdon piiriin.
22.02.2016 08:56

22.02.2016 08:56


Biosimilaareissa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali
22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Actaviksella on käynnistetty toimenpiteet ihoreaktoiden aiheuttajaksi epäillyn säilöntäaineen vaihtamikseksi. Ostetuista voiteista Actavis antaa kuluttajille hyvityksen, jos palautus tehdään apteekkiín maaliskuun loppuun mennessä.
19.02.2016 11:23

19.02.2016 11:23


Actavis hyvittää apteekkiin palautetut Apobase-voiteet
19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA

Potilasturvallisuus 19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA


Apteekkari: Vielä ei tiedetä, johtuuko tutkimuksissa havaittu yhteys vain ja ainoastaan protonipumpun estäjistä vai onko taustalla jokin muu sekä dementiaan että närästyslääkkeiden käyttöön liittyvä tekijä.
19.02.2016 09:44

19.02.2016 09:44