Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?

sydän   28.10.2020 11:20  VIRPI EKHOLM ISTOCKPHOTO

,

Lipoproteiini (a) on tutkimuksissa osoitettu sepelvaltimotaudin sekä sydän- ja aivoinfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi. Lisäksi se näyttää lisäävän tyypin 2 diabeteksen, sydämen vajaatoiminnan ja aorttaläpän ahtaumien riskiä.

Tutkimukset osoittavat, että suurentunut lipoproteiini (a) -pitoisuus on itsenäinen sepelvaltimotaudin sekä sydän- ja aivoinfarktin riskitekijä. Lähivuosina markkinoille on tulossa veren Lp(a)-pitoisuutta erittäin tehokkaasti pienentäviä, geeniteknologisia täsmälääkkeitä.

Kun lääkäri tulevaisuudessa arvioi potilaansa sydän- ja verisuonitautien riskiä, hän saattaa mittauttaa tältä myös veren Lp(a)-pitoisuuden.

Lipoproteiini (a) on tutkimuksissa osoitettu sepelvaltimotaudin sekä sydän- ja aivoinfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi. Lisäksi se näyttää lisäävän tyypin 2 diabeteksen, sydämen vajaatoiminnan ja aorttaläpän ahtaumien riskiä.

– Sepelvaltimotauti ja aivoinfarkti ovat yleensä usean vaaratekijän summia, ja Lp(a) on yksi vaaratekijä tässä joukossa. Usein se jää kuitenkin huomiotta, kun potilaan kokonaisriskiä arvioidaan, toteaa sisätautien erikoislääkäri, professori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta.

Tilanne saattaa muuttua, kun markkinoille tulee lähivuosina uusia täsmälääkkeitä, jotka pienentävät erittäin tehokkaasti veren Lp(a)-pitoisuutta. Uudet geeniteknologiset lääkkeet ovat kuitenkin niin kalliita, että niitä voidaan harkita vain kaikkein suurimman riskin potilaille.

Elintavat eivät vaikuta

Lipoproteiini (a):n pitoisuuteen veressä ei voi vaikuttaa elintavoilla. Korkea Lp(a) onkin perinnöllinen riskitekijä, joka saattaa selittää suvussa nuorella iällä esiintyviä sydän- ja aivoinfarkteja.

– Seerumin Lp(a)-pitoisuuden mittaamista suositellaan, kun potilaan suvussa on varhaisia valtimotautitapauksia ja valtimotaudin kokonaisriski on vähintään suuri. Se tulisi määrittää myös kaikilta familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavilta potilailta, Petri Kovanen sanoo.

Familiaalinen hyperkolesterolemia eli FH-tauti on perinnöllinen sairaus, jossa maksa poistaa LDL-hiukkasia verenkierrosta vain puolella teholla. Veren LDL-kolesterolipitoisuus on FH-potilailla noin kaksinkertaisesti suurentunut syntymästä saakka, mikä lisää voimakkaasti sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä.

Kovasen mukaan FH on Suomessa alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus.

– Tauti ei näy päällepäin, jos kukaan ei ryhdy selvittämään sukutaustaa. Potilaille määrätään samaa statiiniannosta kuin muillekin, vaikka sen pitäisi olla tuplat.

Myös korkeat Lp(a)-arvot ovat FH-taudissa yleisempiä kuin muilla. Tämä lisää sydäntautiriskiä entisestään.

Tukkii suonia kolmella tavalla

Lipoproteiini (a) tukkii suonia kolmella tavalla: se kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin, kiihdyttää kolesteroliplakin tulehdusta ja estää jo syntyneen veritulpan hajoamista.

Kun valtimoon syntyy verihyytymä eli trombi, elimistö pyrkii itse hajottamaan sitä. Lp(a)-hiukkasen pinnan apo(a)-valkuaisaine estää tätä hajoamisreaktiota, jolloin veritulppa voi tukkia suonen kokonaan ja aiheuttaa sydän- tai aivoinfarktin.

– Uudet, kehitteillä olevat täsmälääkkeet estävät apo(a):n muodostumista maksassa. Ne takertuvat apo(a):ta koodaavaan RNA-molekyyliin ja estävät valkuaissynteesin, Petri Kovanen selittää.

Tutkimukset osoittavat, että uudet lääkkeet pienentävät veren Lp(a)-pitoisuutta noin 90 prosenttia. Parhaillaan käynnissä on pitkäaikaisia hoitotutkimuksia, joissa selvitetään, johtaako tämä myös sydän- ja aivoinfarktien vähentymiseen.

Statiinihoitoa ei pidä lopettaa

Jo markkinoilla olevista lääkkeistä PCSK9:n estäjät alirokumabi ja evolokumabi laskevat Lp(a)-pitoisuutta noin 30 prosenttia. LDL-pitoisuutta ne laskevat vielä voimakkaammin, noin 60 prosenttia.

Sen sijaan statiinit eivät laske Lp(a):ta, vaan saattavat jopa hieman nostaa sitä.

– Kenenkään ei pidä silti lopettaa statiinihoitoa tästä syystä. Statiinien hyödyt LDL:n alentamisessa voittavat Lp(a):n kohoamisesta mahdollisesti koituvat haitat, Kovanen korostaa.

Kohonneen Lp(a)-pitoisuuden rajana pidetään 50:tä milligrammaa desilitrassa. Näin korkeat arvot on väestössä keskimäärin joka viidennellä.

Suomessa tosin korkeat arvot ovat harvinaisempia. Tuoreen tutkimuksen mukaan meillä on jopa 50 prosenttia pienemmät seerumin Lp(a)-pitoisuudet keskieurooppalaisiin verrattuna.

– Silti Suomessakin on paljon potilaita, joiden Lp(a)-pitoisuus on merkittävästi suurentunut. Heidät pitää löytää ja hoitaa tehokkaasti. Täsmälääkkeitä odotellessa LDL-kolesterolipitoisuuuden entistä tehokkaampi pienentäminen riittää mainiosti., Kovanen toteaa.

Lähde: Duodecim, verkossa ensin 20.5.2020

Arkisto


Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä
19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Mikä olikaan apteekin rooli lääkehoidoissa? kysyy Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Ari Jansen blogissaan.
18.02.2016 11:53

18.02.2016 11:53


Apteekkari: THL rakentaa valtakunnallista Lääkityslistaa, joka kokoaisi hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen. Mutta kuinka laajasti tiedot näkyisivät apteekeissa?
18.02.2016 09:38

18.02.2016 09:38


Hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen?
18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN


Apteekkari: Actavis on luvannut tiedottaa jatkotoimenpiteistä mahdollisimman pian. Apteekkariliitto suosittelee, että Apobase Creme, Oily Creme ja Lotion-perusvoiteet otetaan apteekeissa toistaiseksi pois myynnistä.
17.02.2016 16:14

17.02.2016 16:14


Actavis keskeyttää kolmen Apobase-voiteen toimitukset apteekkeihin
17.02.2016 16:00

Potilasturvallisuus 17.02.2016 16:00


Apteekkari: Suomessa lääkkeet saa koneellisesti annosjaeltuna noin 40 000 ihmistä, suurin osa heistä on kotihoidon asiakkaita. Ruotsissa turvallisuutta parantavan palvelun piirissä on jo lähes 200 000 ikäihmistä. Suomessa moni kunta käyttää yhä kotihoitajan työaikaa lääkkeiden jakamiseen.
17.02.2016 10:54

17.02.2016 10:54


Annosjakelussa valtava kasvupotentiaali – yleistyminen kiinni kuntapäättäjistä
17.02.2016 10:07 ERJA ELO

Annosjakelu 17.02.2016 10:07 ERJA ELO


Apteekkari: Kirsi Kosonen aloitti elokuussa Punkaharjun apteekin apteekkarina. Apteekkariuralle lähti hänen lisäkseen viime vuonna 28 muuta kokenutta proviisoria.
16.02.2016 15:47

16.02.2016 15:47


Apteekkari: Yrjö Rosila on yksi niistä lähes 40 000 suomalaisesta, joiden lääkkeet jaellaan koneellisesti.
16.02.2016 09:37

16.02.2016 09:37