Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen

Lääkehoito   10.09.2020 10:11  VIRPI EKHOLM INGIMAGE

,

Heikko hoitoon sitoutuminen kiihdyttää uuden sydän- tai aivoinfarktin ilmaantumista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettu rekisteritutkimus osoittaa, että jokainen uusi sydän- ja verisuonitapahtuma kasvattaa seuraavan riskiä entistä suuremmaksi. Sydän- ja verisuonitapahtumia ovat esimerkiksi sydänkohtaus tai aivoinfarkti.

Samalla tapahtumien välinen aika lyhenee: ensimmäisen ja toisen tapahtuman välillä se oli keskimäärin seitsemän vuotta, mutta neljännen ja viidennen välillä enää yhden vuoden.

– Jokaisen sydän- ja verisuonitapahtuman jälkeen riski kasvaa ja tahti vain kiihtyy, kuvailee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, kardiologian dosentti Mikko Pietilä.

Tautia voidaan hidastaa asianmukaisella lääkehoidolla, kuten statiineilla. Suositusten mukainen, intensiivinen statiinihoito vähensi merkittävästi uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä.

Tutkimus kuitenkin osoitti, että statiinihoito toteutuu tässä potilasryhmässä huonosti.

– Joka neljäs potilas jätti kolesterolilääkkeet kokonaan hakematta apteekista. Parhaimmillaankin vain noin puolet sairastuneista käytti korkeaa tai keskisuurta annosta statiinia, Pietilä kertoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin potilas- ja lääkeostotietoja lähes 30 000 potilaasta, jotka olivat sairastaneet ensimmäisen sydän- ja verisuonitapahtumansa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004–2016. Tutkimusta rahoitti lääkeyhtiö Amgen.

Potilaat pelkäävät haittavaikutuksia

Mikko Pietilä toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka tärkeää kolesterolilääkitys on potilaille, jotka ovat jo sairastaneet sydän- tai aivoinfarktin.

– Silloin emme hoida enää jotain mahdollisesti tapahtuvaa teoreettista riskiä, vaan riskiä, joka on jo osoittanut olevansa todellinen, hän korostaa.

Pietilän mukaan statiinilääkkeiden maine on syyttä huono. Osa potilaista jättää lääkkeet käyttämättä todellisten tai kuviteltujen haittavaikutusten vuoksi.

Apteekit voivat osaltaan kannustaa ja motivoida potilaita käyttämään lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti. Haittojen liiallinen korostaminen voi toimia päinvastoin.

– Apteekissa hyvän, asiallisen lääkeneuvonnan merkitys korostuu, kun potilaalla on virheellisiä ennakkokäsityksiä lääkkeestä. Painopisteen soisi mieluummin olevan lääkkeen hyödyissä kuin potentiaalisissa haitoissa, Pietilä toteaa.

Arkisto


Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä
19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Mikä olikaan apteekin rooli lääkehoidoissa? kysyy Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Ari Jansen blogissaan.
18.02.2016 11:53

18.02.2016 11:53


Apteekkari: THL rakentaa valtakunnallista Lääkityslistaa, joka kokoaisi hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen. Mutta kuinka laajasti tiedot näkyisivät apteekeissa?
18.02.2016 09:38

18.02.2016 09:38


Hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen?
18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN


Apteekkari: Actavis on luvannut tiedottaa jatkotoimenpiteistä mahdollisimman pian. Apteekkariliitto suosittelee, että Apobase Creme, Oily Creme ja Lotion-perusvoiteet otetaan apteekeissa toistaiseksi pois myynnistä.
17.02.2016 16:14

17.02.2016 16:14


Actavis keskeyttää kolmen Apobase-voiteen toimitukset apteekkeihin
17.02.2016 16:00

Potilasturvallisuus 17.02.2016 16:00


Apteekkari: Suomessa lääkkeet saa koneellisesti annosjaeltuna noin 40 000 ihmistä, suurin osa heistä on kotihoidon asiakkaita. Ruotsissa turvallisuutta parantavan palvelun piirissä on jo lähes 200 000 ikäihmistä. Suomessa moni kunta käyttää yhä kotihoitajan työaikaa lääkkeiden jakamiseen.
17.02.2016 10:54

17.02.2016 10:54


Annosjakelussa valtava kasvupotentiaali – yleistyminen kiinni kuntapäättäjistä
17.02.2016 10:07 ERJA ELO

Annosjakelu 17.02.2016 10:07 ERJA ELO


Apteekkari: Kirsi Kosonen aloitti elokuussa Punkaharjun apteekin apteekkarina. Apteekkariuralle lähti hänen lisäkseen viime vuonna 28 muuta kokenutta proviisoria.
16.02.2016 15:47

16.02.2016 15:47


Apteekkari: Yrjö Rosila on yksi niistä lähes 40 000 suomalaisesta, joiden lääkkeet jaellaan koneellisesti.
16.02.2016 09:37

16.02.2016 09:37