Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä

Apteekkijärjestelmä   15.02.2019 14:55  OLLI-PEKKA TIAINEN PHARMAPRESS

,

Ruotsissa edes reseptilääkeneuvontaa ei välttämättä saa farmasian ammattilaiselta, Kuva Apoteksgruppenin apteekista Tukholman Gullmarsplanista.

Apteekkimarkkinoiden liberalisointi on lisännyt apteekkeja, mutta vähentänyt apteekkien farmaseuttisten työntekijöiden määrää Ruotsissa ja Norjassa.

Apteekkimarkkinoiden vapautuminen näkyy suoraan apteekkikohtaisissa työntekijämäärissä, kun verrataan Ruotsin ja Norjan apteekkitoimintaa Suomen järjestelmään.

Suomessa apteekkien henkilökunnasta noin 60 prosenttia on farmaseuttisen koulutuksen saaneita apteekkareita, proviisoreita ja farmaseutteja. Yhtä apteekkitoimipistettä kohden on keskimäärin 6,4 farmasian ammattilaista.

Norjassa luku on 3,2 eli apteekkia kohden ammattilaisia on puolet vähemmän. Ruotsalaisessa apteekissa työskentelee keskimäärin neljä farmasisistia, reilu kolmannes vähemmän kuin Suomessa.

Vaikka Norjassa on nykyisin enemmän apteekkeja kuin Suomessa, asukasta kohden farmasisteja on vähemmän. Suomessa yksi ammattilainen palvelee 1 056:tta asukasta, Ruotsissa 1 764:ää ja Norjassa 1 861:tä asukasta.

Pula vaikuttaa lääkeneuvontaan

Suomessa on keskusteltu viime aikoina kiivaasti siitä, miten hoitajien karsiminen on heikentänyt vanhuspalveluiden laatua. Sama ilmiö on huomattu apteekkialalla jo aiemmin.

Ruotsin hallitus teetti vuosi sitten laajan selvityksen  apteekkiuudistuksen vaikutuksesta. Raportin mukaan potilasturvallisuus on heikentynyt, koska lääkeneuvontaa antavat Ruotsissa reseptiä toimitettasssa varsin usein muut kuin alan ammattilaiset.

Sama koskee itsehoitolääkkeitä. Raportissa ehdotetaan, että itsehoitolääkkeistä neuvoa antavalla pitäisi olla vähintään apteekin teknisen työntekijän koulutus (1,5 vuotta).

Suomessa resepti- ja itsehoitolääkkeistä saa antaa neuvontaa vain akateemisesti koulutettu farmaseutti tai proviisori.

Ruotsin apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisesta tulee lokakuussa tasan kymmenen vuotta. Apteekkien määrä on kasvanut 54 prosenttia, mutta väestömäärään suhteuttaen se ei ole vieläkään yhtä hyvä kuin Suomessa.

Vuonna 2017 suomalaiset apteekit olivat viikossa auki keskimäärin pari tuntia pidempään kuin ruotsalaiset.

Norjassa on pahempi pula lääkkeistä kuin Suomessa, minkä on arveltu johtuvan osin vertikaalisesta intergraatiosta eli apteekkiketjuja omistavien tukkujen ohjauksesta.

Apteekkipalvelu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Maa Suomi Ruotsi Norja
Asukkaita 5 521 773 10 053 135 5 323 933
Apteekkeja 812 1 422 899
Farmasisteja 5 229  5 700 2 861
Asukkaita/ apteekkit 6 800 7 070 5 922
Asukkaita / farmasisti 1 056 1 764 1 861
Farmasisteja / apteekki 6,4 4,0 3,2

Arkisto


Apteekkari: Tutkijat vaativat paremmin suunniteltuja tutkimuksia, jotta ADHD-lääke metyylifenidaatin hyötyjä voidaan arvioida luotettavasti.
24.02.2016 08:52

24.02.2016 08:52


ADHD-lääkkeen tehoa tulisi tutkia paremmin
24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM


Lisää lääkkeitä lääkevaihtoon
23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA

Lääkevaihto 23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA


Apteekkari: Ylilääkäri Tiina Karonen Fimeasta kertoo, että Suomessa ei ole tullut ilmi raskauden aikaisia talidomidialtistuksia 1950- ja 1960-luvun vaihteen katastrofin jälkeen.
23.02.2016 13:03

23.02.2016 13:03


Sikiö altistui talidomidille Ruotsissa
23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Oikein hyvää lumisen viikon alkua! Uutistarjonta aloitetaan tällä viikolla biosimilaareilla ja lääkesäästöillä. Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen nimittäin laskee, että mikäli biosimilaarit eli biologisten lääkkeiden kopiot otettaisiin täysimittaisesti käyttöön, voitaisiin yhteiskunnan lääkekustannuksissa saavuttaa jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Fimean tutkimusprofessori Pekka Kurjen mukaan on mahdollista, että biosimilaarit tulevat jatkossa jopa apteekin lääkevaihdon piiriin.
22.02.2016 08:56

22.02.2016 08:56


Biosimilaareissa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali
22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Actaviksella on käynnistetty toimenpiteet ihoreaktoiden aiheuttajaksi epäillyn säilöntäaineen vaihtamikseksi. Ostetuista voiteista Actavis antaa kuluttajille hyvityksen, jos palautus tehdään apteekkiín maaliskuun loppuun mennessä.
19.02.2016 11:23

19.02.2016 11:23


Actavis hyvittää apteekkiin palautetut Apobase-voiteet
19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA

Potilasturvallisuus 19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA


Apteekkari: Vielä ei tiedetä, johtuuko tutkimuksissa havaittu yhteys vain ja ainoastaan protonipumpun estäjistä vai onko taustalla jokin muu sekä dementiaan että närästyslääkkeiden käyttöön liittyvä tekijä.
19.02.2016 09:44

19.02.2016 09:44