Koronapandemian alkumetreistä lähtien toteutettu systemaattinen laatutyö pelasti nurmijärveläisen apteekin karanteeneilta, kun yhdellä työntekijällä todettiin koronavirustartunta.

Kun koronapandemia rantautui Suomeen maaliskuussa, Nurmijärven Seitsemän veljeksen apteekin johtoryhmästä tuli pandemiavarautumisen johtoryhmä.

Ensimmäisenä apteekissa kaivettiin esiin SARS-epidemian aikainen varautumissuunnitelma.

– Tutkimme minkälaiset pölyt vanhasta suunnitelmasta pitää ensin pyyhkiä pois, ja aloimme sitten päivittää sitä koronapandemiaa varten. Tiesimme heti alussa, että tämä ei ole sadan metrin juoksu, vaan maraton, kuvailee apteekkari Eeva Teräsalmi.

Pyörää ei tarvinnut keksiä uudelleen. Pandemiavarautumistoimet on johdettu suoraan apteekin toimintaperiaatteista ja -ohjeista.

Teräsalmi korostaa laatutyön tärkeyttä kriisiaikoina, kuten nyt käsillä olevassa koronapandemiassa.

– Jokainen toimintaprosessi apteekissa pitää tarkastella läpi ja miettiä, mitä asioita tulee nyt tehdä toisella tavalla.

Sovittujen toimenpiteiden toteutumista tulee valvoa ja varautumissuunnitelmaa tulee tarvittaessa päivittää.

Puolitoista metriä ja 10 minuuttia

Heti maaliskuussa Teräsalmi hankki apteekin reseptilooseihin suojapleksit ja henkilökunnalle suojavisiirit palveluvalintaan. Apteekissa luovuttiin myös kahden tunnin työpistekierrosta.

– On parempi, että ihminen pysyy samalla pisteellä koko työvuoron. Kaikki työt voidaan tehdä jokaisessa pisteessä, kierto on suunniteltu vain logistisesta näkökulmasta, Teräsalmi kuvailee.

Keväästä lähtien apteekissa on tehostettu siivousta. Pöydät, tuolien käsinojat ja muut paljon käytössä olevat pinnat pyyhitään kolme kertaa päivän aikana. Siivous kuitataan listaan.

Pieniinkin yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Vessan valokatkaisimen yläpuolella on lappu ”älä sammuta”. Pöpöjen leviäminen minimoituu, kun jokainen henkilökunnasta ei vuorotellen koskettele samaa nappulaa.

Lääketeknikko, kosmetologi Ulla Aronen (etualalla) käsittelee verkkokauppatilausta apteekin takatiloissa. Taustalla apteekkari Eeva Teräsalmi tutkii varastotilannetta. Kun työskentely lähietäisyydellä kestää yli kymmenen minuuttia, henkilökunta käyttää suojaimia.

Apteekin takatiloissa työskennellään pääsääntöisesti yksin.

– Jos puolentoista metrin etäisyyttä työkaverin kanssa ei voida toteuttaa ja yhdessä työskentely kestää yli kymmenen minuuttia, käytetään suojaimia, Teräsalmi tarkentaa.

Myöskään ruokatauolla ei olla yli kymmentä minuuttia yhtä aikaa työkaverin kanssa. Jokainen merkitsee taukohuoneen oven vieressä olevaan listaan taukonsa aloitusajan.

Seitsemän veljeksen apteekin väljät tilat mahdollistavat riittävät etäisyydet työntekijöiden välillä. Teräsalmi tiedostaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta samaan, eikä hän valmista sapluunaa pandemiavarautumiseen kollegoille tarjoakaan.

– Kaikilla ei ole 400 neliötä, johon henkilökunta voi levittäytyä. Mikä tahansa laatusuositus on kyseessä, pitää aina miettiä oma tilanne ja se, miten ohjeita pystytään omassa toimintaympäristössä soveltamaan.

Tartunta alleviivasi suojautumistoimien tärkeyden

Alkusyksystä laatutyön merkitys koronapandemiassa terävöityi kertaheitolla, kun yhdellä apteekin työntekijällä todettiin koronavirustartunta. Tilanne on jokaisen apteekkarin painajainen.

Kukaan apteekin henkilökunnasta, sairastunutta lukuun ottamatta, ei kuitenkaan joutunut karanteeniin. KeuSoten infektio- tartuntatautiyksikkö totesi, ettei altistumisia Seitsemän veljeksen apteekissa ollut tapahtunut.

– Tapaus oli meille opettava ja muistutti sovittujen toimenpiteiden tärkeydestä. Kesällä koronatapauksia ei Nurmijärvellä ollut ja se saattoi hieman vähentää valveutuneisuutta, vaikka kaikkia sovittuja toimenpiteitä noudatettiin läpi hiljaisen kesäkaudenkin.

Työntekijät merkitsevät ruoka- ja kahvitaukonsa alkamisen taukolistaan. Ruokatauolla ei olla yli kymmentä minuuttia yhtä aikaa työkaverin kanssa.

Teräsalmen mielestä apteekeissa ymmärretään suojatoimien merkitys hyvin. Hän kehottaa kuitenkin kollegoita pohtimaan tarkemmin systemaattisen laatutyön merkitystä apteekissa.

Keskustelu julkisuudessa ja apteekeissakin on syksyn mittaan pyörinyt vahvasti vain maskien ympärillä. Teräsalmi näkisi mielellään, että keskustelua käytäisiin laajemmin myös muiden suojatoimien merkityksestä.

– Maskit eivät ole yksinään ratkaisu, vaan ne ovat osa kokonaisuutta. Energiaa tulisi käyttää myös käsihygieniasta, tehostetusta pintadesinfektiosta ja välimatkoista puhumiseen. Erityisen tärkeä olisi ymmärtää, että vähäisimmistäkin flunssaoireista pitää nyt jäädä kotiin. Ei ole sankarillista tulla sairaana töihin.

Lisää aiheesta