Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Tutkimus: Lumevaikutus ei selitä masennuslääkkeiden tehoa
08.11.2017 09:40 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 08.11.2017 09:40 VIRPI EKHOLM


Apta ja SFL neuvottelutulokseen työehtosopimusneuvotteluissa
07.11.2017 16:18

työmarkkinat 07.11.2017 16:18


Kuluttaja-asiamies määräsi kiellon Suomen Apteekille harhaanjohtavasta puhelinmarkkinoinnista
07.11.2017 12:10 INKERI HALONEN

Valeapteekki 07.11.2017 12:10 INKERI HALONEN


Albert Wuokon Palkinto 2017 Professori Heikki Ruskoaholle
06.11.2017 10:58

Palkitut 06.11.2017 10:58


Oriolan toimituksissa edelleen puutteita
03.11.2017 13:01 INKERI HALONEN

03.11.2017 13:01 INKERI HALONEN


Statiinihoidosta ei ehkä hyötyä terveille iäkkäille
03.11.2017 11:35 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 03.11.2017 11:35 VIRPI EKHOLM


Kanta-palveluiden ensi vuoden käyttömaksut on vahvistettu
01.11.2017 14:22 INKERI HALONEN

sähköinen resepti 01.11.2017 14:22 INKERI HALONEN


Näin apteekeista kertyy veroja Suomeen - verojalanjälki yli 360 miljoonaa euroa vuodessa
31.10.2017 11:00 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 31.10.2017 11:00 ERJA ELO


Tyypin 2 diabeteksen lääkekustannuksissa vain lievää laskua
30.10.2017 14:00 VIRPI EKHOLM

Lääkekorvaukset 30.10.2017 14:00 VIRPI EKHOLM


Apteekkirokotuksista jätettiin kirjallinen kysymys
30.10.2017 09:50 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 30.10.2017 09:50 INKERI HALONEN