Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Tutkija: Kosmetiikkayliherkkyydet yleistyvät Suomessa
22.12.2017 09:04 ERJA ELO

kosmetiikka 22.12.2017 09:04 ERJA ELO


Ripulilääkkeen väärinkäyttöön liittyvät kuolemat lisääntyneet Ruotsissa
21.12.2017 12:25

Potilasturvallisuus 21.12.2017 12:25


PGEU nimitti uuden pääsihteerin
21.12.2017 12:04 INKERI HALONEN

Nimitykset 21.12.2017 12:04 INKERI HALONEN


Ihosairauksiin apua suomalaista marjoista – polyfenolit kiinnostavat Japanissakin
21.12.2017 09:23 ERJA ELO

kosmetiikka 21.12.2017 09:23 ERJA ELO


Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu
19.12.2017 09:15

Lääketukut 19.12.2017 09:15


Luonnonkosmetiikka pyrkii apteekkeihin – lisää tutkimustietoa kaivataan
19.12.2017 09:14 ERJA ELO

kosmetiikka 19.12.2017 09:14 ERJA ELO


Henkilökohtaiset syyt ratkaisivat – lääketeollisuuden päällikkö alkoi valmistaa kosmetiikkaa itse
18.12.2017 09:04 ERJA ELO

kosmetiikka 18.12.2017 09:04 ERJA ELO


Biosimilaarien säästöt jäävät osin hyödyntämättä
15.12.2017 13:15 VIRPI EKHOLM

Lääkekorvaukset 15.12.2017 13:15 VIRPI EKHOLM


Uudet biologiset kolesterolilääkkeet rajoitetusti korvattaviksi
14.12.2017 13:13 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 14.12.2017 13:13 VIRPI EKHOLM


Mitä Oriolan jakelukriisi opetti?
13.12.2017 09:03 ERJA ELO

Lääkejakelu 13.12.2017 09:03 ERJA ELO