Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Miten lääkerahat kulkevat vuonna 2019?
14.12.2015 13:27 ERJA ELO

Lääkekorvaukset 14.12.2015 13:27 ERJA ELO


Riitta Andersinin muotokuva pääsi herraseuraan
11.12.2015 15:26 ERJA ELO

Apteekkariliitto 11.12.2015 15:26 ERJA ELO


Pekka Karttusesta apteekkineuvos
11.12.2015 14:00 INKERI HALONEN

Arvonimet 11.12.2015 14:00 INKERI HALONEN


Lääkereseptin voi pian kirjoittaa myös mobiilisti
11.12.2015 12:06 VIRPI EKHOLM

sähköinen resepti 11.12.2015 12:06 VIRPI EKHOLM


Ranskalaisen kapselivalmistajan ongelmista ei lisätoimia Suomessa
09.12.2015 12:36 TIINA KUOSA

Lääketurvallisuus 09.12.2015 12:36 TIINA KUOSA


Verkossa pärjää pienikin
09.12.2015 08:31 ERJA ELO

Uudistuva apteekki 09.12.2015 08:31 ERJA ELO


Apteekit keskivahvoja digiosaajia
08.12.2015 09:51 ERJA ELO

Uudistuva apteekki 08.12.2015 09:51 ERJA ELO


Keuhkoahtaumataudin oma teemapäivä helppo järjestää
07.12.2015 12:16 INKERI HALONEN

Apteekin lisäpalvelut 07.12.2015 12:16 INKERI HALONEN


Keuhkosairauksien hoitoon mallia Porvoosta
07.12.2015 11:15 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 07.12.2015 11:15 INKERI HALONEN


Liikuttavan hyvää palvelua apteekista
04.12.2015 12:00 ERJA ELO

Apteekki palvelee 04.12.2015 12:00 ERJA ELO