Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Tutkijat esittävät foolihappolisää elintarvikkeisiin
26.01.2016 13:10 VIRPI EKHOLM

Ravitsemus 26.01.2016 13:10 VIRPI EKHOLM


Leukemiapotilaat kaipaavat neuvoja lääkehaittojen hallintaan
25.01.2016 10:00 INKERI HALONEN

Lääkehoito 25.01.2016 10:00 INKERI HALONEN


Tainio: Apteekkien rooli terveydenhuollossa voi kasvaa
25.01.2016 08:59 ERJA ELO

Uudistuva terveydenhuolto 25.01.2016 08:59 ERJA ELO


Sähköisessä reseptissä on vielä kehitettävää
22.01.2016 15:02 ERJA ELO

sähköinen resepti 22.01.2016 15:02 ERJA ELO


Rauhoittavia lääkkeitä käytetään yhä pitkään
21.01.2016 09:02 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 21.01.2016 09:02 VIRPI EKHOLM


Annosjakelu sai yhtenäisen toimintamallin
20.01.2016 16:10 ERJA ELO

Annosjakelu 20.01.2016 16:10 ERJA ELO


Tupakointi vähenee, nikotiiniriippuvuuden riski kasvaa silti
20.01.2016 14:50 TIINA KUOSA

Tupakoinnin lopetus 20.01.2016 14:50 TIINA KUOSA


Reseptilääkkeet halpenivat
20.01.2016 09:02 TIINA KUOSA

Lääkkeiden hinta 20.01.2016 09:02 TIINA KUOSA


PPI-lääkkeet suojaavat sydänkohtauksen jälkeen verenvuodoilta
19.01.2016 10:06 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 19.01.2016 10:06 VIRPI EKHOLM


Risikko: Lääkkeitä ei voi myydä kuin makkaraa
18.01.2016 13:44 ERJA ELO

Apteekin lisäpalvelut 18.01.2016 13:44 ERJA ELO